Uusikaupunki on lähdössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta. Toimet startattiin tiistaina CO2-vapaat toimintaympäristöt -tapahtumalla, johon osallistui kaupunkien edustajien lisäksi myös seudun yrityksiä. Tapahtuman ohjelmasta vastasivat Ukipolis ja Valonia. Tilaisuudessa esiteltiin aluksi kaksivuotinen ilmastohanke Pohjois-Savosta, jossa on laadittu ilmasto-ohjelmia alueen kunnille.
– Kaksi vuotta oli lyhyt aika tehdä ilmasto-ohjelmaa kuntiin. Ohjelman laatiminen vaatii paljon keskusteluja, projektipäällikkö Laura Leppänen Kesto-hankkeesta varoitti. Hän myös korosti, että ilmastoviestintä on erityisen tärkeää, jotta toimiin saadaan sitoutettua kuntien lisäksi myös alueen muut toimijat ja asukkaat.
Haastavinta ilmasto-ohjelman laatiminen oli Ylä-Savossa, jossa maatalous tuottaa 70 prosenttia ilmastopäästöistä. Leppänen kertoi, että he saivat hankekeskusteluihin mukaan Valion sekä maataloustuottajia.
– Keskusteluissa mietittiin, mitä ilmasto-ohjelmaan voi laittaa maatalouden puolelta. Lisäksi meillä olivat mukana MTK ja metsänhoitoyhdistykset, keskustelimme muun muassa metsien hiilensidonnan kyvystä.
Merkittävää Leppäsen mukaan oli myös, että hankkeeseen saatiin mukaan Yara Siilinjärveltä, Stora Enso sekä Varkauden Aluelämpö.
Toimialapäällikkö Riikka Leskinen Valoniasta korosti, että Uusikaupunki ei lähde ilmastotoimiin mitenkään takamatkalta, päinvastoin.
– Uusikaupunki ja Laitila ovat olleet jo pitkään Hinku-kuntia ja ilmastotoimia on jo tehty. Nyt Uusikaupunki on tarttumassa kunnianhimoisemmin toimeen, hän totesi starttitilanteen.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Hinku-kunnat ovat asettaneet vielä tätäkin kovemman tavoitteen: kunnat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Leskinen kertoi, että Uusikaupunki on vähentänyt vuosien 2005 – 2019 aikana jo 16 prosenttia päästöistään. Uusikaupunki jää kuitenkin jälkeen koko Varsinais-Suomea, maakunnan päästöt ovat vähentyneet 27 prosenttia.
Naapurissa, Laitilassa on edessä vielä kovempi kiri, sillä Laitilan päästöt ovat vähentyneet vuosina 2005 – 2019 vain neljä prosenttia. Leskinen totesi, että Laitilassa maatalouden päästöt ovat suuret.
– Ruokaketju on meidän kaikkien yhteinen, maatalous ei ole vain yhden kunnan asia. Maatalouden kysymyksiä pitää ratkoa koko maakunnan ja maan näkökulmasta, hän muistutti.
Starttiseminaarissa tuotiin esille, että kaupunki ei voi yksinään toteuttaa päästövähennyksiä. Kuntaorganisaation omien toimintojen vaikutus alueen päästöihin on 5–10 prosenttia. Välillisesti kunta voi kuitenkin vaikuttaa laajemmin.
Leskinen listasi myös asiat, jotka tulevina vuosina ovat tärkeitä.
– Hankintojen ja investointien omistajaohjaus, uudet hukkalämmön käyttöratkaisut, liikenteen ratkaisut sekä energiankäytön vähentäminen kaikilla sektoreilla.
Laura Leppänen onnitteli Uuttakaupunkia ja Laitilaa siitä, että alueella on saatu jo heti alkuvaiheessa yritykset mukaan ilmastohankkeeseen. Vakka-Suomessa yritykset ovat jo tehneet suuria muutoksia toiminnassaan kohti hiilineutraaliutta. Valmet Automotive on tehnyt isoja investointeja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, myös muissa teollisuusyrityksissä etsitään hiilineutraaleja toimintatapoja.
Myös kaupanalalla on tehty ilmastoratkaisuja. Esimerkiksi Tokmanni on asentanut aurinkovoimaloita ympäri Suomea liikkeittensä katoille. Uudenkaupungin Tokmanni on tuottanut näistä suhteellisesti eniten aurinkosähköä, peräti 64 prosenttia kokonaiskäytöstä.