Valo saa laulamaan

0
Talitiaisen höyhenpuvun kunto viestii yksilön arvoasemasta muille yksilöille.

Helmikuun alkaessa päivä pidentyy hyvää vauhtia, ja aurinkoisissa talvipäivissä on jo aavistus kevättä. Vuoden varhaisimpia laulajia on taajamissa viihtyvä talitiainen. Sen tuttua titityy ja tityy tai tyyti -visertelyä voi kuulla jo tammikuussa.

Talitiainen ei muista tiaislajeistamme poiketen kerää talveksi ruokavarastoja reviirilleen metsiin, vaan suuri osa linnuista siirtyy ravinnon perässä ihmisasutuksen pariin. Laji on hyötynyt talviruokinnasta, sillä talitiaisten kanta on muutamassa vuosikymmenessä runsastunut reilusti.

Pesiviä pareja on nykyisin arviolta noin kaksinkertainen määrä 80–90-luvun vaihteeseen verrattuna. Samalla talitiaiset ovat kaupungistuneet. Reviiriksi kelpaavat puistot ja pihapiirit siinä missä metsätkin.

Kaupunkiympäristön on arveltu olevan syynä sille, että aiemmin pidempi titityy-säe on lyhentynyt. Lyhyempien viserrysten on ajateltu kuuluvan paremmin meluisammassa kaupunkiympäristössä.

Lintuja tutkittaessa on kuitenkin huomattu, että talitiaiset kuulevat ja osaavat erottaa laulusäkeet muiden äänien joukosta. Näin olleen tarkkaa syytä muuttuvaan lauluun ei ole aukottomasti osoitettu.

Laji on kolopesijä, joka hyödyntää löytämiään valmiita, useimmiten tikkojen kovertamia pesiä. Urbaanissa ympäristössä talitiaiset viihtyvät hyvin linnunpöntöissä. Lisäksi linnut hyödyntävät kekseliäästi myös erilaisia rakennusten lomasta löytämiään sopivia koloja.

Talitiaisen tunnistaa mustasta päästä valkoisine poskilaikkuineen, oliivinvihreästä selästä ja keltaisesta rinnasta. Koirailla rinnan poikki kulkee pystysuunnassa paksu musta vyö, naarailla vyö on kapeampi ja kiemurtelevampi.

Rinnuksen keltainen väri on peräisin luteiini-nimisestä kasviperäisestä karotenoidista. Talitiaiset saavat sitä kesällä ravinnon mukana syödessään puiden lehtiä syöviä hyönteisen toukkia.

Pelotonta, ihmisten kanssa samoissa ympäristöissä viihtyvää talitiaista on tutkittu paljon. Se on yhdessä sinitiaisen ja kirjosiepon kanssa tutkituimpia varpuslintujamme ja monissa tutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan myös lajien välisiä vuorovaikutussuhteita.

Eräässä tutkimuksessa opittiin, että talvet Afrikassa viettävä muuttolintu kirjosieppo ottaa mallia talitiaisen tekemästä pesäpaikan valinnasta, ja pyrkii valitsemaan mahdollisimman samankaltaisen omalle pesinnälleen. Lisäksi kirjosiepot munivat enemmän munia, jos läheisessä talitiaisten pesässä on paljon munia.

Tutkijat päättelivät kirjosieppojen seuraavan talitiaisten esimerkkiä pesäpaikan valinnassa ja luottavan niiden paikallistuntemukseen: mitä parempi asuinympäristö, sitä enemmän munia kannattaa munia.

Mikä sitten saa talitiaiset aloittamaan laulunsa jo kauan ennen pesintäaikaa? Linnut reagoivat lisääntyvän valon määrään, joka saa ne tapailemaan ensimmäisiä säveliä. Alkuvuodesta vielä harjoitellaan ja kevättä kohden lauluinto kiihtyy kilpalaulannaksi naapurireviirien koiraiden kesken.

Lily Laine

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here