Ensi kesän Crusell-viikolla soitetaan paljon musiikkia, jota Adolf Hitler vihasi. Luvassa Hitlerin kieltämien juutalaisten ja bolsevikkien säveltämää musiikkia, mutta myös klassista musiikkia, jazzia, countryä ja kabareeta. Tätä kaikkea tulevalle tapahtumaviikolle lupaa Crusell-viikon taiteellinen johtaja Olli Leppäniemi.
– Myhäilen tapahtumaviikon musiikkivalinnoille. Luvassa on mielenkiintoisia teoksia teemasta, joka on lähellä sydäntäni. Ohjelma on poikkeuksellinen, uskalias ja erikoinen. Se kuvaa Saksan Weimarin tasavallan aikaa ja ajanjaksoa, joka sai dramaattisen lopun, Leppäniemi sanoo.
Leppäniemi kertoo, kuinka Saksan Weimarin tasavallan aikaan ja iloiseen 1920-lukuun heittää pitkän varjonsa vuonna 1931 alkanut natsien ja Hitlerin valtakausi. Saavutettuaan valta-aseman ja vaiennettuaan vastustajien soraäänet, alkoi natsihallinto kiristää otettaan myös taiteilijoista.
– Natsikoneiston hampaisiin jäivät taiteilijat, jotka eivät joko edustaneet natsi-ideologiaa ja ajatusta germaanisesta musiikista tai eivät olleet arjalaista syntyperää rotuajattelun mukaan. Esimerkiksi modernismi ja kaikenlaiset jazz-vaikutteet nähtiin erittäin ei-arjalaisena, Leppäniemi tiivistää.
Vuonna 1938 Saksan Weimarin tasavallan Kansallisteatterin johtaja Hans Severus Ziegler järjesti ”rappiomusiikkiin” eli epäsaksalaiseksi mielletyn, mahdollisesti juutalaisvaikutteisen tai bolsevikeiksi leimattujen säveltäjien näyttelyitä.
– Crusell-viikon ohjelmassa esitämme musiikkia natsien kiellettyjen listalle joutuneilta säveltäjiltä. Päätös teemavalinnasta tehtiin jo kolmisen vuotta sitten, kun Syyrian sota ja silloinen pakolaiskriisi olivat ajankohtaisia. Teema on valitettavasti yhä ajankohtainen Ukrainan tilanteen takia. Olemme nostaneet ohjelmistoomme myös ukrainalaisten säveltäjien teoksia, Leppäniemi lisää.
Crusell-viikon toiminnanjohtaja Petri Hatakka kertoo, että tänä vuonna tapahtumaviikkoon on tehty aiempaa laajemmin uudistuksia.
– Visuaalinen ilme on erilainen kuin tähän asti. 1920-luvun hämyiselle berliiniläisklubille vievät kabaree-esitykset Janhuan vanhan kasarmin alueella ovat täysin uudenlainen avaus meille. Kaivoimme mukaan myös vähän sellaista vanhojen aikojen kokeiluhenkeä, Hatakka lisää.
Viime vuonna koronarajoitukset toivat muutoksia Crusell-viikon ohjelmistoon, kun esimerkiksi Lyhtyjen yö piti perua kokonaan. Tänä vuonna suunnitelmat etenevät ilman kokoontumisrajoituksia.
– Odotamme normaalia tapahtumavuotta, mutta toki reagoimme rajoituksiin, jos sellaisia annetaan. Tänäkin vuonna yli puolet konserteista on ilman pääsymaksua. Olemme tietoisesti pyristelleet eroon Crusell-viikon elitistisestä leimasta, Hatakka tiivistää.
Crusell-viikko järjestetään heinäkuun viimeisellä viikolla jo 41. kertaa. Perinteisiäkin elementtejä tapahtumaviikossa on, sillä Crusell-naisten tuoreen puheenjohtajan Jaana Pieniniemi-Lahikaisen mukaan torin sekä Lyhtyjen yön kahvilateltta on jälleen omalla näkyvällä paikallaan eri tapahtumissa.
– Huhtikuussa on kaikille avoin kokous, jossa toimintaan pääsee tutustumaan. Haaveena on myös, että alamme toteuttaa Crusell-viikon teemaan kulloinkin sopivaa rajoitetun erän tuotemyyntiä, Pieniniemi-Lahikainen lisää.
Kotimaisia kovia nimiä ja tunnettuja kansainvälisiä esiintyjiä
Ensi kesän Crusell-viikolla esitetään teoksia kultaiselta 1920-luvulta, mutta myös rakastettuja klassikoita. Avajaistapahtumassa eli päivän puhalluksessa esiintyy saksofonisti Jukka Perko yhdessä Avara-kokoonpanonsa kanssa. Ensimmäisessä iltakonsertissa esiintyy sopraano Olga Heikkilä. Kamarikonserteissa esiintyvät kansainväliset huiput, kuten oboisti Ramon Ortega Quero, huilisti Kersten McCall sekä viulisti Petteri Iivonen.
Perheitä viihdyttää Marzi Nymanin ja Hanna Vahtikarin samannimiseen lastenkirjaan perustuva Avain Hukassa -lastenkonsertti. Festivaalilla esitetään myös kunnianosoitus edesmenneelle säveltäjä-soittaja-muusikko Pekka Pohjolalle, kun the Breed -yhtye versioi hänen teoksiaan.
Torstain orkesterikonsertissa lavalle nousevat Waltteri Torikka ja Lappeenrannan Kaupunginorkesteri. Perinteiseen tapaan Crusell-viikon torstaina on myös Lyhtyjen yö, jonka musiikista vastaa Kari Antila yhtyeineen. Samassa tapahtumassa letkeää country-musiikkia piemenevään iltaan tarjoaa The Shit kickers -yhtye.
Crusell-viikon huipentaa uusikaupunkilaistuneen Mikko Rantasen ohjaama Berlin by night -kabaree. Kyseessä on teatraalinen konserttielämys, jossa musiikkia Weimarin Berliinin kultakauden lavoilta tulkitsevat yhdessä australialainen kabareetaivaan tähti Meow Meow sekä festivaalin taiteilijat kapellimestari Jukka Iisakkilan johdolla. Kahden perättäisen kabaree-illan seremoniamestarina toimii Petri Aulin.
Crusell-viikon aikana järjestetään myös mestarikurssien opetusta sekä opiskelijoiden konsertteja. Uusina soittimina mukana ovat tänä vuonna saksofoni, nokkahuilu ja englannin torvi.
Crusell-seura hakee uutta toiminnanjohtajaa
Crusell-seura hakee osa-aikaista toiminnanjohtajaa vastaamaan Crusell-viikon järjestämisestä yhteistyössä taiteellisen johtajan ja yhdistyksen hallituksen kanssa. Vielä toistaiseksi toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Uudenkaupungin kaupungin kulttuuripalveluiden vastaava Petri Hatakka, mutta ensi vuoden alussa pesti siirtyy kaupungilta Crusell-seuralle.
– Toiminnanjohtajan palkkaus rasittaa seuran taloutta, mutta olemme jo pari vuotta valmistautuneet siihen. Ensi syksynä tarkastelemme sitä, onko meidän mahdollista toteuttaa Crusell-viikkoa nykyisessä laajuudessa myös jatkossa, Crusell-seuran puheenjohtaja Tuomas Takala kertoo.
Toiminnanjohtajan pestiin kuuluu festivaalin suunnittelu ja tuotanto yhteistyössä taiteellisen johtajan sekä muun organisaation kanssa. Toiminnanjohtaja myös hoitaa festivaalin ja muun toiminnan tiedotus-, markkinointi-, johtamis- ja järjestelytehtävät sekä hakee ja tilittää apurahoja ja vastaa yritysyhteistyöstä. Toiminnanjohtaja hoitaa yleisen festivaalin ja Crusell-seuran toiminnan ja talouden kehittämisen yhteistyössä hallituksen kanssa. Hän vastaa myös festivaalin kurssitoiminnan suunnittelusta ja organisoinnista yhdessä taiteellisen johtajan kanssa.
Osa-aikainen toiminnanjohtajan työtehtävä vastaa laajuudeltaan ja tuntimäärältään noin puolikasta vuosityöpanosta. Tehtävän hoitaminen edellyttää soveltuvia opintoja, ammattitaitoa ja työkokemusta kulttuurituottamisen alalta. Myös säveltaiteen monipuolinen tuntemus katsotaan eduksi.
Juttua päivitetty 30.3. kello 12.12. Korjattu nimivirhe eli Tuomas Hakala on oikeasti Tuomas Takala.
