Aivokuvantaminen on viime vuosikymmeninä kertonut meille paljon tunteiden syntymekanismeista. Ei tunnetilat aktivoivat eri osia aivoista. Tiedetään, että ihmisten lisäksi monien muiden eläinten tunteet näkyvät aivoaktiivisuuden muutoksena.
Lisäksi tiedetään, että samat tunteet syntyvät monilla eri lajeilla samoissa aivojen osissa. Esimerkiksi koiran suru näkyy aivokuvissa hyvin samankaltaisena kuin ihmisenkin.
Ystävän seurassa stressi vähenee. Iloon sekä muihin positiivisiin tunteisiin liittyvät aivoalueet aktivoituvat. Ystävien kesken rentoudutaan, ja hyvänolontunnetta aiheuttavan oksitosiini-hormonin pitoisuus elimistössä kasvaa.
Tutkimalla ihmisten välistä ystävyyttä on saatu muodostettua monia fysiologisia mittareita, joiden avulla tutkia myös eläinten välistä ystävyyttä. Eniten ihmiset ovat tutkineet meitä lähellä olevia lajeja: kotieläimiä ja lemmikkejä, sekä muita kädellisiä. Silti erilaisia ystävyyssuhteita löytyy hyvin laajalti eläinkunnasta, emmekä varmasti tiedä vielä murto-osaakaan aiheesta.
Laboratorio-olosuhteissa on osoitettu, että niin rotilla kuin monilla parvikaloillakin on omat ystävänsä. Tiettyjen yksilöiden seurassa eläimet viihtyvät paremmin kuin muiden samassa ryhmässä elävien lajitovereiden kanssa. Ystävä autetaan pinteestä ja ystävän kanssa jaetaan paitsi aikaa, myös herkkuja.
Villejä eläimiä tutkittaessa yleinen menetelmä on käytöksen tarkkailu. Tarpeeksi stressittömien ja luonnonoloja vastaavien koeasetelmien suunnittelu on haastavaa tai jopa mahdotonta. Havainnointiin voidaan toki yhdistää erilaisten fysiologisten mittausten tekeminen esimerkiksi rengastuksen tai muiden seurantamerkintöjen asettamisen yhteydessä.
Monet linnut viettävät suurimman osan ajastaan samassa parvessa. Eräs tutkijoiden kiinnostuksen kohteena oleva sosiaalinen laji on kotoisa naakkamme. Naakat elävät yhdyskunnissa ja muodostavat pitkäaikaisia yksiavioisia parisuhteita.
Niiden tiedetään jakavan ruokaa saman parven jäsenten kanssa, ja linnuilla on keskinäinen sosiaalinen arvoasteikko. Naakat tunnistavat tuttuja lajitovereitaan ulkonäöltä sekä äänestä. Linnut vastaavat todennäköisemmin itselleen tuttujen yksilöiden avunpyyntöihin, kuin vieraiden lintujen hätään.
Eläimet muodostavat sosiaalisia suhteita varsin vaihtelevin perustein. Usein sukulaisuussuhde syventää vuorovaikutusta, mutta ei välttämättä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että toisinaan esimerkiksi ikä on tärkeä tekijä, ja lauman saman ikäiset jäsenet ystävystyvät todennäköisemmin keskenään.
Monissa tapauksissa ystävyys muodostuu eläinyksilöiden välille myös varsin samankaltaisista syistä kuin ihmisilläkin – tietynlaiset persoonat kohtaavat ja huomaavat viihtyvänsä yhdessä.
Lily Laine