Hyviä näkymiä synkän varjon alla

0

Uusin maakuntaennuste luo valoisaa kuvaa Vakka-Suomen ja koko Varsinais-Suomen alueen yritysten näkymistä. Kaikissa maakuntamme seutukunnissa yritysten odotukset tämän vuoden kehityksestä ovat vahvasti positiivisia. Eniten arviot ovat parantuneet Vakka-Suomessa, jossa usko sekä liikevaihdon, työvoiman määrän, että investointien kasvuun ovat nousseet eniten.

Luja usko tulevaisuuteen näkyy nyt monilla toimialoilla ja vahvimmin teollisuudessa. Vakka-Suomessa myös rakennusalan markkinat ovat kasvussa ja sen positiivisia vaikutuksia pyrimme RakSalla-hankkeen avulla valuttamaan mahdollisimman paljon paikallisille yrityksille.

Potentiaalisista kasvun esteistä nousevat kyselyssä esille jo varsin tutut tekijät, eli työvoiman saatavuus sekä raaka-aineiden ja komponenttien hinta. Näiden lisäksi itse näen kasvun haasteena myös yksityisten investorien perusteettoman haluttomuuden sijoittaa suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Tämä ei koske yksin Vakka-Suomea, vaan heijastaa laajemminkin niin sanottujen seutukaupunkien ongelmaa.

Seutukaupungeissa sijaitsee merkittävä osa Suomen kasvuhakuisista yrityksistä ja alueiden kehitysnäkymät ovat hyvät ja vakaat. Tämä tarjoaa tuottavia investointimahdollisuuksia, mutta tuntuu, että riskiä toimitilojen ja asuntojen rakentamisessa suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle painotetaan liikaa.

Mielestäni on outoa, että Turun alueella tehtävään investointiin voidaan sijoittaja jopa kilpailuttaa, kun samaan aikaan 70 kilometrin päähän, hyvässä kasvussa olevaan talousalueeseen sijoittamista pidetään riskialttiina. Koko Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi tähän ajatteluun olisi saatava muutos.

Järkytyksellä on nyt saatu havaita, kuinka epäinhimillinen hulluus on lähialueellamme päässyt valloilleen. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös talouteen, mitä ei toki voi verrata sen aiheuttamaan hirvittävään inhimilliseen hätään.

Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta on nykyisellään aivan eri tasolla kuin vuosikymmeniä sitten, mutta naapurimaana se edelleen on ollut luontainen kauppakumppani ja siksi tärkeä. Noin 10 prosenttia Suomen tuonnista ja 5 prosenttia viennistä on tapahtunut Venäjän kanssa.

Tuonti koostuu lähinnä erilaisista raaka-aineista, joista öljy ja öljytuotteet muodostaa lähes puolet. On melko selvää, että pakotteet johtavat raaka-aineiden ja energian hintojen nousuun, mitä jo ennen sotaa pidettiin kasvun haasteena.

Suomessa on noin 2 000 Venäjän kanssa kauppaa käyvää yritystä ja on arvioitu, että vientipakotteet kohdistuvat suoraan noin 500 yritykseen. Tätä laajemmin vaikuttavat vielä rahaliikenteeseen kohdistuvat pakotteet. Kovin tarkkoja vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä ne ovat hyvin toimialakohtaisia ja voivat vaikuttaa eri tavoin eri kokoisiin yrityksiin.

On selvää, että vaikka vaikutukset yksittäisille yrityksille voivat olla todella kovia, Suomen on samassa rintamassa muiden kanssa otettava käyttöön kaikki mahdolliset pakotteet sodan lopettamiseksi. Yksilöidyt tukitoimet eniten kärsiville yrityksille olisi myös perusteltua.

Lisäksi on tärkeä ymmärtää, että yksittäiset suomalaiset yrittäjät eivät ole vastuussa Venäjän tai venäläisomisteisten yritysten toimista. Boikotointi heitä kohtaan ei ole vastatoimi Venäjän aloittamalle sodalle.

Jarkko Heinonen

Uudenkaupungin

elinkeinojohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here