Kaikki ei näy päälle päin–Riitta Ervasti on kolmen erityislapsen yksinhuoltaja ja omaishoitaja

0
Riitta Ervasti sanoo, että kiitollisimpia ovat hetket, kun Leevi tulee halaamaan tai kaikilla lapsilla on hyvä olla.

Riitta Ervastilla on hymy herkässä. Kaupan kassajonossa voisi ajatella Riitasta, että siinäpä vasta on tavattoman onnekas ihminen.

Ervasti ei ole kolmen miljoonan euron lottovoittaja, sen sijaan elämän lottopelissä hän on saanut viisi lasta, joista kolme on erityislasta.

– Olen onnellinen ihminen ja koen elämän myönteisenä. Uskon siihen, että elämä kasvattaa ihmisen siihen mittaan kuin häneltä vaaditaan, hän selittää elämänasennettaan.

Ilman Ervastin elämänmyönteisyyttä ja sinnikkyyttä arki ei olisi helppoa. Kaksi vanhinta lasta asuvat jo omillaan. Riitta elää arkea kolmen nuoremman lapsensa kanssa yksinhuoltajana ja omaishoitajana. Sofia , 17, Leevi , 14, ja Netta, 11, tarvitsevat paljon tukea.

– Sofian ja Leevin kehitysvammaisuus ei näy päälle päin. Kun esimerkiksi Leevi saa kaupassa kiukunpuuskan, ihmiset saattavat tulkita, että onpa huonosti kasvatettu lapsi.

Riitta Ervasti toivoo, että ihmiset eivät leimaisivat niin helposti.

– Sofialla on kehitysvammaisuuden lisäksi ADHD, tourette ja aistiongelmia. Leevillä on vaikean kehitysvammaisuuden lisäksi autismi, epilepsia sekä aistiongelmia. Molemmat lapset ovat psyykkisesti alle ikätasoaan, silti Sofia ja Leevi ovat mahtavia persoonia.

Perheen nuorin sai vasta vähän aikaa sitten autismin diagnoosin. Riitta itse oli havainnut jo vuosia sitten, ettei Nettan arkikaan sujunut ihan helposti. Riitta Ervasti on itsekin alan ammattilainen, hän työskentelee Merililjakodissa kehitysvammaisten tehostetussa palveluasumisyksikössä, hän on opiskellut lähihoitajaksi ja valmistui viime joulukuussa myös ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.

– Olen lasten kanssa käynyt sopeutumiskursseilla. Siellä hoitajat ovat sanoneet, että minulla on lehmän hermot, Riitta hymähtää.

Arki on silti haastavaa, sen Riitta Ervasti myöntää. Usein väsyttää, etenkin kun palaa kesälomalta töihin.

– Yleensä en valita väsymystäni, mutta kerran töissä kahvitauolla sanoin, että väsyttää. Työkaveri ihmetteli ääneen, miten lomalta palaavaa voi väsyttää.

– Minulle työpaikka on henkireikä. Siellä saan puhua aikuisten ihmisten kanssa. Työkaverit antavat minulle voimaa, hän selittää.

Omaishoitajalle kuuluu vapaapäiviä, mutta niiden järjestely on välillä vaikeaa. Esimerkiksi Netta on aina kotona, vaikka Leevi ja Sofia ovat tilapäishoidossa. Omaishoitajan pitää säästellä vapaapäiviä, jos haluaa kesälomalla johonkin, sillä lasten kanssa ei voi lähteä paljon mihinkään. Erityislapset väsyvät vieraassa ympäristössä nopeasti. Uupumus tulee ulos kiukkuna, koska lapset eivät osaa puhua tunteistaan.

Riitta Ervasti on siitä kiitollinen, että lasten isän kanssa on hyvät välit ja hän hoitaa lapsia silloin, kun Riitalla on iltatyövuoro tai viikonloppuvuoro.

– Olen oppinut nauttimaan kaikista pienistä elämäniloista, kuten siitä, että on kevät ja pian tulee vihreää. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun valon määrä lisääntyy, Leevi herää aamuisin jo kolmelta tai neljältä, eikä nukahda enää. Hänelle ja Sofialle keväät ja syksyt ovat vaikeita, kun ympäristö muuttuu.

Sofia opiskelee ammattiopisto Spesiassa. Pian tytär on jo siinä iässä, että hänen pitäisi itsenäistyä. Sofian tapauksessa se tarkoittaa siirtymistä esimerkiksi Merililjakotiin.

– Toivon, että lapseni saavat itsenäistymisvaiheessa asumispalvelupaikan läheltä, Riitta sanoo.

Riitta Ervastilla on unelmia, kuten se, että joskus hän pääsisi ulkomaanmatkalle.

– Mutta olen saanut myös toteutettua unelmiani. Kolme vuotta sitten sain hankittua oman talon, mikä on aivan ihanaa.

Nyt pihalla on myös kaksi koiraa, Rocky ja Rambo, joiden kanssa lenkkeillään yhdessä lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin.

– Olen päässyt Kaija K:n ja Yön keikalle. Se oli mahtavaa, Riitta henkäisee onnellisena.

Riitta Ervasti oli kuntavaaleissa ja aluevaaleissa ehdokkaana ja sai paikan terveyslautakunnasta. Hän toivoo, että voisi vaikuttaa erityislasten ja omaishoitajien tilanteeseen.

– Tällaista elämää ei oikein ymmärrä kukaan muu kuin sellainen ihminen, joka itsekin elää vastaavassa tilanteessa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here