Katujen kertomaa: Nestekaasua ja huvilakesiä Häpönniemessä

0
Nestekaasulaiva Esso Flame Häpönniemen pohjoisrannan laiturissa keväällä 1968. Kuva otettu nykyisen jätevedenpuhdistamon rannasta.

Häpönniemi on keskustan länsipuolella, telakan ja Janhuan välissä oleva meren rantaan rajoittuva niemi. Aika erikoisen nimen taustasta löytyy useampiakin tulkintoja.

Niemellä kesiään viettänyt asessori Herman Winter on Turun Sanomissa vuonna 1936 kertonut niemen saaneen nimensä siitä, että siellä olisi ollut aikanaan rangaistuspaikka ja häpeäpaalu. Nimistöjä tutkineen Sakari Hinnerin mukaan Häpönniemestä on esitetty tulkinta, jonka mukaan nimitys tulisi genetiivistä “häpeen”, joka tarkoittaisi hevosen säkää.

Niemestä on kartoissa käytetty myös ruotsinkielistä nimitystä Ollanäs, joka viittaisi kalastusverkkojen kuivattamiseen kallioilla. Niin tai näin, kotiseutuyhdistys Kaupunkim poja ry:n vuonna 1964 julkaisemassa vanhojen paikannimien kartassa tuossa kohdassa ovat Häpönpuht ja Häpönok.

Häpönniementie on kadunpätkä Männäistentien ja Kaarikadun välissä. Aikaisemmin tie johti myös nestekaasun täyttölaitokselle, jonka osoite nyt on Rantakatu 30.

Mielenkiintoinen katuun liittyvä seikka on se, että ainakin vuonna 1959 pallokentän läheiset, nykyiset Viikaistenkadun länsipään omakotitalot olivat myös Häpönniementietä. Olikohan siis suunnitelmia siitä, että Viikaistenkatu jatkuisi Häpönniementienä aina Häpönniemeen?

Kaupungin kadunnimitoimikunnassa on ehdotettu Häpönniementien nimen vahvistamista vuonna 1962 ja kaavasta se löytyy ensimmäisen kerran 1966 vahvistetussa Pietolan asemakaavassa.

Uudenkaupungin tullinhoitaja Karl Oskar Gräsbäck vuokrasi kaupungilta kesähuvilatontin Häpönniemestä vuonna 1892. Perheen muutettua Turkuun tämän huvilan osti asessori Herman Winter.

Sanni , Herman sekä perheen lapset ja monet sukulaiset ja tuttavat viettivät kesiään tässä Rauhalaksi nimetyssä kesähuvilassa. Rauhalan kesähuvila saunarakennuksineen sijaitsi nykyisen Hangontien eteläpuolella, suunnilleen pelastuslaitoksen öljyntorjuntavarikon tienoilla.

Uudenkaupungin telakka lunasti tämän Winterin suvun kesähuvilarakennuksen vuonna 1967 ja se purettiin seuraavana vuonna.

Sannin ja Hermannin poika, kotiseutumies Helmer Winter rakennutti oman perheensä kesähuvilan myös Häpönniemeen. Suvun suussa “Tönöksi” kutsuttu, 1930-luvulla rakennettu kesähuvila oli tyylikäs funktionalishenkinen puurakennus, joka sijaitsi Rauhalan pohjoispuolella.

Täällä Helmer Winter kesälomillaan lehtorin työstä mm. suomensi virolaisten kansalliseepos Kalevipoegin , joka ilmestyi käännettynä 1956.

Kun vuonna 1963 oli tehty päätös, että Rikkihappo Oy:n lannoitetehdas sijoitetaan Hangon saareen, tehtiin pengertien linjaus Hankoon keskeltä Häpönniemeä.

Winterin Tönö jäi juuri ja juuri tien pohjoispuolelle, mutta lunastettiin ja purettiin tienrakennustyön valmistuttua. Häpönniemessä, Winterien huviloiden pohjoispuolella, sijaitsi vielä kaupunginjohtaja Erik Laajon perheen 1950-luvun alussa rakennettu kesämökki. Se jäi vielä jäljelle ja siirtyi 1960-luvulla Esson omistukseen.

Mari Jalava

Katujen kertomaa

Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut? Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä. Häpönniemen kautta kuljetaan nyt Yaran lannoitetehtaalle, ennen sen rannoilla vietettiin huvilakesiä. Häpönniemestä on vuosikymmenten aikana kuljetettu myös suuret määrät nestekaasua niin pulloissa kuin tankeissakin.

Nestekaasua Häpönniemeltä

Mari Jalava

Uudenkaupungin kaupunki myi vuonna 1966 Essolle noin 8 hehtaarin tontin Häpönniemeltä nestekaasun täyttölaitoksen rakentamista varten. Laitos valmistui syksyllä 1967.

Häpönniemeen johti viiden metrin laivaväylä ja ensimmäinen Esso Flame -rahtilaivan kaasulasti saapuikin jo joulukuussa 1967 Rotterdamista Esson omaan laituriin. Nestekaasua tuotiin Uuteenkaupunkiin laivoilla ja myöhemmin pelkästään rautateitse, täällä se varastoitiin ja pullotettiin nestekaasupulloihin.

Alkuaikoina nestekaasun kauppanimenä käytettiin Kosan-nimeä. Häpönniemen pohjoisrannalla, Janhuaa vastapäätä sijaitsevat kolme suurta valkoista palloa ovat siis nestekaasun varastointiin käytettyjä säiliöitä.

Nestekaasupullojen täyttäminen Uudessakaupungissa päättyi, silloin Agan omistamassa laitoksessa, vuonna 2009. Viimeisinä vuosina kaasupulloja täytettiin Häpönniemessä noin 900 000 kpl vuodessa, yli puolet Suomessa käytettävästä määrästä.

Nestekaasun varastointi jäi tämänkin jälkeen vielä Häpönniemeen. Nyt alueella toimii Oy Teboil Ab:n nestekaasuterminaali, jonka operaattorina toimii Vakka-Kaasu Oy.

Kaikki Uuteenkaupunkiin veturin vetämänä tulevat säiliövaunut eivät siis päädy Yaran tehtaille. Osa vaunuista jää yhä Häpönniemeen, jossa niistä tyhjennetään nestekaasu alueen varastoihin. Kaasu jatkaa Uudestakaupungista eri puolille Suomea säiliöautoilla.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here