Kiinnostus reserviläistoimintaan kasvussa – Paikallisiin yhdistyksiin liittynyt lisää väkeä kevään aikana

0
Vehmaan-Lokalahden reserviläiset kokoontuvat kesäkaudella kerran viikossa ampumaradalle harjoittelemaan. Tämä kuva on lavastettu, eikä miehillä ole panoksia aseissa. Vasemmalta oikealle Jari Järvinen, Timo Saario, Aarni Lehtinen ja Esa-Ilmari Lahti.

Ukrainan sota on herätellyt väkeä mukaan reserviläistoimintaan. Valtakunnallisesti alkuvuoden aikana Reserviläisliittoon on tullut uusia jäsenhakemuksia jo yli 1 300 kappaletta. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona uusia jäsenhakemuksia tuli alle 500. Myös esimerkiksi vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta, nousi Reserviläisliiton jäsenmäärä.

Lähialueella toimii Uudenkaupungin reserviläiset ja Vehmaan–Lokalahden reserviläiset, joihin on molempiin liittynyt tänä vuonna aiempaa enemmän jäseniä.

– Uusia jäseniä on tullut tämän vuoden aikana jo kahdeksan lisää. Osa heistä on tullut kutsusta ja pyynnöstä, mutta osa on hakeutunut itsenäisesti mukaan toimintaan. Alkuvuodesta meillä oli jäseniä noin 60, Uudenkaupungin reserviläisten puheenjohtaja Marko Oinas laskee.

Vehmaan–Lokalahden reserviläisten kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä 60 ja tänä vuonna yhdistykseen on tullut uuttakin väkeä. Yhdistykseen kuuluu väkeä myös Taivassalosta ja Kustavista. Aktiiviporukka muodostuu noin 15 jäsenestä.

– Kahdessa kuukaudessa meihin on liittynyt kolme uutta jäsentä. Viime vuoden aikana Vehmaan–Lokalahden reserviläisiin liittyi kaksi uutta henkilöä, yhdistyksen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Aarni Lahtinen kertoo.

– Ukrainan tilanne on saanut sellaisetkin ihmiset heräämään mukaan maanpuolustustoimintaan, jotka eivät ole ennen uhranneet asialle ajatustakaan, Vehmaan–Lokalahden reserviläisten puheenjohtaja ja asevastaava Esa-Ilmari Lahti lisää.

Moni lähtee reserviläistoimintaan siksi, että maanpuolustushenki ja -halu ovat heidän sydäntään lähellä. Osalla kyseessä on sukuhistorian kunnioittaminen.

– Isäni taisteli kahdessa sodassa ja haavoittui kolmesti. Tämä velvoittaa myös itseäni, Lahtinen summaa.

Maanpuolustushalu ja tuttu porukka vetivät reserviläisyhdistystoimintaan mukaan myös yhdistyksen hallituksen jäsenen Timo Saarion . Hallituksen jäsen Jari Järvinen puolestaan kaipasi harrastusta ja samanhenkistä väkeä ympärilleen.

– Isoisäni oli kolmessa sodassa ja oma isäni kuului viimeiseen ikäluokkaan, joka lähti sotaan, Lahti kertoo.

Vehmaan–Lokalahden reserviläisiin kuuluu kaksi yli 90-vuotiasta jäsentä, muutama yli 70-vuotias, mutta suurin osa jäsenistä on 40–60-vuotiaita. Yksi yhdistyksen tuorein jäsen on juuri päässyt pois armeijasta.

– Emme saa enää tietoja niistä, jotka ovat päässeet pois armeijasta, joten emme voi itse kontaktoida väkeä mukaan toimintaan. Uusien jäsenten liittyminen on siis heidän omasta aktiivisuudestaan kiinni, Lahtinen huomauttaa.

– Reserviläistoimintaan voi tulla mukaan, vaikkei olisi käynytkään armeijaa. Ainoa vaatimus on Suomen kansalaisuus, Lahti lisää.

Vaikka Suomessa pohditaan nyt kuumeisesti sitä, pitäisikö Natoon liittyä vai ei, niin reserviläisyhdistys ei ota asiaan kantaa. Timo Saario muistuttaa, ettei yhdistyksen tehtävä ole esittää kannanottoja politiikkaan, Ukrainan tilanteeseen tai Suomen Nato-kantaan.

– Yhdistys ja sen jäsenet hyväksyvät Nato-kannaksi sen, mitä asiantuntijat ja valtion johto päättävät, Lahtinen korostaa.

Fakta
Reserviläistoiminta

Reserviläisliitto järjestää vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa.
Liiton alaisuudessa toimii Suomessa 327 paikallisyhdistystä.
Reserviläisliiton toiminnan tarkoituksena on vahvistaa jäsenistön maanpuolustustahtoa.
Reserviläisliitto ei vastaa kertausharjoituksista ja niihin liittyvistä kutsuista.
Reserviläisliitto on yksi Maanpuolustuskoulutuksen jäsenjärjestöistä.
Valtakunnallisesti Reserviläisliittoon kuuluu liki 40 000 jäsentä.
Naisille suunnattua aseetonta poikkeusolojen harjoitus- ja koulutustoimintaa järjestää Naisten Valmiusliitto.
Lähde: Reserviläisliitto

Reserviläisyhdistyksillä monipuolista harjoitustoimintaa

Reserviläisyhdistykset järjestävät jäsenilleen monipuolista toimintaa erityisesti huhtikuusta syksyyn kestävällä kaudella. Tällaista voivat olla esimerkiksi ammunta- ja maastoharjoitukset, liikunta, maanpuolustuskoulutuksen kurssitoiminta sekä erilaiseen vapaaehtoiseen pelastuspalveluun liittyvät harjoitukset.

– Järjestämme vuosittain huhtikuun puolivälistä alkaen johdettua ammuntaa ampumaradalla, sitten pidämme maanviljelyn takia kesätauon ja palaamme radalle jälleen elokuussa, Vehmaan–Lokalahden reserviläisten puheenjohtaja Esa-Ilmari Lahti kertoo.

Yhdistys järjestää leiritoimintaa ja metsäharjoituksia, mutta tekee myös tutustumisretkiä erilaisiin maanpuolustusmuseoihin. Tärkeä tekijä yhdistyksen tunnettuuden lisäämisessä on rahastonhoitaja Aarni Lahtisen mukaan myös kenttäkeittimen käyttö erilaisissa tapahtumissa.

– Esittelemme reserviläisliiton valtakunnallista toimintaa monenlaisissa kesätapahtumissa ja järjestämme piirin teltoissa vaikkapa laserammunnan esittelyä, Lahtinen kuvailee.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here