Kuumat ajat, kylmä pää

0

2020-luku ei ole lähtenyt käyntiin ehkä parhaalla mahdollisella tavalla. Alkuun pandemia sulki yhteiskuntaa, heikensi taloutta ja asetti meidät uuteen tilanteeseen. Sitten tuli sota, joka entisestään ravistaa heikentyneitä rakenteita.

Kaikki tämä on vaikuttanut myös Uuteenkaupunkiin. Korona-aikaan ulkomaiset kesäturistit ovat vähentyneet, yrittäjät ovat olleet ahtaalla ja maailmanlaajuinen komponentti- ja raaka-ainepula vaikuttaa varmasti myös tehtaiden toimintaan. Esimerkiksi Valmet Automotivella neuvotellaan jo lomautuksista.

Onko kaikki kuitenkaan erityisen huonosti, tai edes huonosti? Ei, ei ole. Me elämme, me kestämme.

Suomi valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi viidettä kertaa peräkkäin. Moni ihmettelee sijoitusta, mutta sille on varsin järkeenkäypä selitys. Me löydämme onnen sieltä, mistä muut eivät katso.

Asuinrakennuksessani on meneillään hiekkapuhallustyöt. Ääntä siitä tulee, mutta se on ihan okei, eihän sekään loputtomiin kestä. Toissapäivänä, astuessani ulos ulko-ovesta, päälleni putosi rakennustelineeltä roimasti vettä, jolla pestiin puhalluksesta syntynyttä pölyä. Musta takkini oli yltä päältä kuravellissä, ja olin menossa ulos lounaalle. En suuttunut, en edes ärsyyntynyt. Ehkä olisi pitänyt, mutta sen sijaan hymyilin; Olihan se lopulta melko huvittavaa. Lounaalla siitä sai kaiken lisäksi hyvän vitsin aiheen.

Suhtautuminen vastoinkäymisiin on lopulta kiinni vain itsestämme. Annammeko vihan, turhautumisen ja yleisen negatiivisuuden ottaa vallan, vai teemmekö elämästämme itsellemme siedettävämpää. Et voi vaikuttaa siihen, ajoiko joku kolmion läpi eteesi. Etkä siihen, löytyikö lumen sulaessa tieltä taas koiran jätöksiä.

Hyvin vähäinen on yksittäisen ihmisen valta. Asioiden eteen on hyvä keskustella ja tehdä työtä, mutta loppupeleissä ulkoiset asiat menevät ihon alle vain sen verran, kuin niiden sallimme menevän. Kolmion läpi eteesi ajanut autoilija pääsee määränpäähänsä, ja niin pääset sinäkin. Koirien jätökset huuhtoutuvat maasta päivien ja viikkojen kuluessa.

Helppoa tällainen suhtautuminen ja kylmäpäisyys ei välttämättä ole. Tuskin kukaan siihen aina pystyy, eikä tarvitsekaan. On hyvä kuitenkin pohtia, mitkä asiat ovat sen arvoisia, että niille kannattaa uhrata omaa hyvinvointia ja onnellisuutta. Väitän, että melko harva asia on.

Patrick Paldanius

kirjoittaja on

 

Turussa asuva,

 

Uudessakaupungissa

 

syntynyt ja elänyt

 

toimittajaopiskelija

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here