Näin havainnollisen neuvon Ilona Leimu antaa varhennettua kielenopetusta käsittelevässä kirjassaan opettajille. Leimu ei anna kirjassaan eväsvinkkejä, vaan käytännön esimerkkejä, miten banaania ja omenaa voi käyttää pienten lasten kielen opetuksessa ymmärtämisen tukena, jottei kääntämistä tarvita.
Kieli tarttuu leikiten -kirja on tarkoitettu opettajille ja kaikille uuden kielen opettamisesta tai oppimisesta kiinnostuneille. Kirja sopii esimerkiksi S2 eli suomi toisena kielenä -opetukseen. Kirjassa korostetaan lasten altistamista kielelle leikkien, lorutellen, laulaen, puhumalla vierasta kieltä ja rohkaisemalla puhumaan.
Leimu työskentelee opettajana Kokkolassa ja hän on kehittänyt parinkymmenen vuoden ajan vieraan kielen opetusta suomenkielisillä alaluokilla. Hänen innostuksensa kielen opetukseen on lähtöisin Uudestakaupungista.
– Tulin Seikowin koulun toiselle luokalle vuonna 1984. Kolmannella luokalla sain englannin opettajakseni ihanan Tuulikki Mattilan . Hän oli opettajana energinen ja innostava, Leimu kehuu.
Ilona Leimulle englannin oppiminen oli helppoa, sillä Leimu on kaksikielisestä perheestä: äiti on suomalainen ja isä hollantilainen. Perhe muutti Hollannista Uuteenkaupunkiin. Täällä Leimu kävi koulut kunnes lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon luokanopettajan tutkintoa.
Puolison matkassa hän päätyi Kokkolaan.
– Käyn muutaman kerran vuodessa Uudessakaupungissa, koska vanhempani asuvat täällä, hän sanoo.
Ilona Leimu haluaa tuulettaa kielen oppimiseen liittyviä asenteita. Helposti puhutaan ”lukemisesta”, kun tarkoitetaan kielen opiskelua.
– Laittaisin ruksin sanan päälle. Kielen oppimisessa vuorovaikutus on tärkeää. Pitää kuulla kieltä ja sitten rohkeasti alkaa puhua. Kielen lukemisen ja kirjoittamisen vuoro tulee sitten myöhemmin, hän sanoo.
Lapsiin uusi kieli tarttuu helposti, kun lapsi altistuu kielelle varhain – leikkien, laulaen ja kohdekielellä toimien. Leimun mielestä on hienoa, että nykyään kaikki aloittavat vieraan kielen opiskelun varhennetusti jo ensimmäisellä luokalla.
Kokkolassa hän työskentelee luokanopettajana luokalla, jossa suomenkieliset oppilaat käyvät koulua täysin englanniksi.
– Pitää todella miettiä, miten tulee ymmärretyksi, kun lapset osaavat vasta vähän kieltä, eikä kääntämistä käytetä apuna. Kehollisuus, ilmeet ja eleet tulevat erityisen tärkeiksi myös silloin, kun varhennetussa kielenopetuksessa toimitaan kohdekielellä.
Leikkiessä lapset oppivat helposti kieltä.
Leimu pitää tärkeänä myös opettajan omaa innostuneisuutta.
– Opettajan ilo ja innostus tarttuu oppilaisiin.
Hän toivoo, etteivät vanhemmat siirtäisi omia asenteitaan lapsiin. Jos uuden kielen oppiminen on ollut itselle vaikeaa, lapselle se voi olla silti helppoa. Leimu pitää ajatusta kieli- tai matikkapäästä vanhentuneena.
– Pienellä lapsella on mahdollisuuksia vaikka mihin. Toiset ovat luontaisesti kiinnostuneempia pienestä pitäen esimerkiksi matematiikasta, mutta myönteinen asenne on mahdollistava tekijä.
– Aivot muovautuvat. Mitä erilaisemmalle kielelle altistetaan, sitä tehokkaampaa on aivojen muovautuminen. Yhdistelmä suomen kieli ja kiinan kieli voisi olla aivoille hyväksi.
Leimun kirja on lainattavissa Uudenkaupungin kirjastosta.