Maatilojen määrä on jo pudonnut merkittävästi. Vakka-Suomessa on nyt 86 maatilaa vähemmän kuin viisi vuotta sitten.
Nyt maatalouden kriisiä pahentaa vielä Ukrainan sodan seurauksena nousevat kustannukset.
Vakka-Suomen maatalouspäällikkö Petri Puustinen myöntää, että moni maatalousyrittäjä miettii jälleen lopettamista.
– Selväähän se on, että maatalousyrittäjältä vaaditaan nyt todella suurta sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin.
Puustinen luottaa silti siihen, ettei Vakka-Suomen maatiloilla anneta periksi. Kaikki peltoalat tulevat jälleen käyttöön. Jos pienet tilat lopettavat, suuret kasvavat.
Viime viikkoina jätettiin tämän vuoden eläintukihakemukset maaseutuhallintopalveluille ja niiden mukaan lopettavia yrittäjiä on sittenkin vähän. Eläinten hyvinvointikorvauksien tukia (EHK) haki Vakka-Suomessa 73, viime vuonna 80. Sika- ja siipikarjatukia (SS) haki 78, viime vuonna 86. Näistä SS-tukihakemuksista Laitilasta tuli 31, Uudestakaupungista 16, Vehmaalta 27, Pyhärannasta 1 ja Taivassalosta kolme. Kustavista ei tullut hakemuksia.
Viime viikolla päättyneessä EU-nauta- ja uuhipalkkioiden haussa nautapalkkiota haki Vakka-Suomessa 37 (viime vuonna 36), EU-lypsylehmäpalkkiota 16 (15), uuhipalkkiota 9 (12) ja kuttupalkkiota 2(2).
Ukrainan sota vaikuttaa monellakin tapaa maatilojen toimintaan. Puustinen kertoo lähiaikoina lähettävänsä alueen maatalousyrittäjille TE-toimiston tekemän kyselyn, minkälaiseksi he arvioivat kesän kausityöntekijöiden tarpeen.
– Tiloilla on ollut paljon ukrainalaista työvoimaa. Nyt kun miehet sikatiloiltakin ovat lähteneet sotimaan, voi edessä olla kova paikka, etenkin jos sota laajenee ja jos valkovenäläistenkin pitää palata kotimaahansa.
– Minkä verran on kausityövoimaa, minkä verran saadaan kylvettyä ja istutettua, minkä verran saadaan sitten satoa, hän selittää yhtälöä.
Puustinen arvelee, että osa Ukrainasta sotaa pakoon lähteneistä naisista sijoittuu maatiloille töihin, mutta sitä hän ei osaa sanoa, riittääkö se kausityövoiman tarpeeseen.
– Jos kausityövoimasta näyttäisi tulevan pulaa, voimme TE-toimistojen kanssa suunnata kampanjan esimerkiksi koululaisille ja opiskelijoille.
Esimerkiksi ruokasipulia tuotetaan Vakka-Suomessa paljon ja sen niputtamisessa tarvitaan opiskelijoita, jos kausityövoimaa ei saada riittävästi.
Eläkeläisistäkin voisi löytyä työvoimaa.
– Onhan osa eläkeläisistä todella hyväkuntoisia.
Kausityövoiman lisäksi maatiloilla joudutaan miettimään kustannuksia. Kuljetusten, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousemassa.
Ruokaa maailmalla kuitenkin tarvitaan, kun Ukrainan sadotkin jäävät saamatta.
– Kun kysyntää on, viljan hinta nousee, mutta kompensoiko se kustannusten nousun, Puustinen kuvailee, mitä maatalousyrittäjä pohtii parhaillaan.
Monet maanviljelijät ovat lykänneet lannoitteiden kylvösiementen hankkimista, kun hinnat ovat olleet korkealla. Viime viikolla Yara ilmoitti keskeyttävänsä lannoitetilausten vastaanoton.
– Lannoitteet ja kylvösiemenet olisi pitänyt olla jo ostettuina, Puustinen sanoo.
– Yaralla on nyt stoppi tilauksissa. Lannoitevalmistuksen kustannukset ovat nousemassa ja se heijastuu hintoihin, kun tilauksia taas otetaan, hän arvioi.
Sitten on vielä tämä talvi. Pellot ovat kuin jääkenttiä. Vielä ei tiedetä, mitä jään alta paljastuu ja miten kylvetyille syyskasveille on käynyt.
– Onko edessä sitten tyhjä pelto ja sama työ uudestaan. Ei ole viljelijällä nyt helppoa, Puustinen toteaa.
Fakta
Maatilojen määrät
Maatilojen määrä vuoden 2021 lopussa, suluissa vuoden 2016 tilanne:
Kustavi 28 (29)
Laitila 238 (265)
Pyhäranta 39 (45)
Uusikaupunki 209 (234)
Taivassalo 59 (71)
Vehmaa 100 (115)
Lähde: Vakka-Suomen maaseutupalvelut
Ugin pelloilla eniten rehuohraa
Varsinais-Suomessa viljellään tänä vuonna eniten kauraa. Kauraa kasvatetaan 43 640 hehtaarilla, kevätvehnää 42 670 hehtaarilla ja rehuohraa 41 957.
Vakka-Suomen maatiloilla viljellään eniten rehuohraa, kauraa ja kevätvehnää.
Uudessakaupungissa suurin viljelypinta-ala on rehuohralla (2 303 hehtaaria), toiseksi suurin monivuotisella kuivaheinä- ja säilörehulla (1 079) ja kolmanneksi kauralla (1 000).
Laitilassa eniten viljelypinta-alaa on rehuohralle (3 799), kauralle (2 535) ja kevätvehnälle (1 030).
Pyhärannassa isoimmat viljelyalat ovat kaura (474), rehuohra (289) ja kevätvehnä (189).
Laitilassa viljellään vihanneksia selkeästi enemmän kuin muualla Vakka-Suomessa, esimerkiksi koko maakunnan ruokaperunasta yli puolet viljellään Laitilassa. Ruokaperunan pinta-ala Varsinais-Suomessa on 911 hehtaaria ja Laitilassa 548 hehtaaria. Uudessakaupungissa ruokaperunaa kasvaa vain 86 hehtaarilla. Määriin vaikuttaa kuitenkin tilastointiperuste: jos laitilalainen maatalousyrittäjä viljelee perunaa Kalannissa, niin lohkot lasketaan Laitilan tilastolukuihin.
Varhaisperunaa (katteenalainen) Varsinais-Suomessa on yhteensä 607 hehtaarilla, Vakka-Suomessa tästä on yli puolet, 339 hehtaaria, Laitilassa 256 hehtaaria ja Uudessakaupungissa vain 66 hehtaaria.
Myös porkkanat tulevat pääosin Vakka-Suomesta. Koko Varsinais-Suomessa porkkanan viljelypinta-ala on 586 hehtaaria, Vakka-Suomessa 445 hehtaaria ja Laitilassa 277 hehtaaria. Uudessakaupungissa porkkanaa kasvatetaan 166 hehtaarilla.
Mansikan osuus Vakka-Suomessa on sen sijaan pienempi kuin vihannesten. Vakka-Suomessa mansikan viljelypinta-ala on 194 hehtaaria, koko Varsinais-Suomessa 845 hehtaaria. Laitilassa mansikkaa on 148 hehtaarilla ja Uudessakaupungissa vain 27 hehtaarilla.
Tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin viljelykasvien lajikkeista.
Pelloille lisää viljaa ja valkuaiskasveja
Pro Maatalous -yhteistyöryhmä vetosi tällä viikolla Suomen huoltovarmuuden ja ruoantuotannon puolesta.
Venäjän merkitys öljyn, lannoitteiden sekä niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden, ja ylipäätään maatalouden tuotantopanosten viejänä on erittäin merkittävä. Tämän seurauksena tuotantopanosten saatavuus vaikeutuu myös Suomessa.
Muun muassa maatilojen käyttämä polttoaine on kallistunut yli kolmekymmentä prosenttia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Viime vuosi oli poikkeuksellisen vaikea katovuosi Suomessa. Tämän seurauksena viljaa on varastoissa tavanomaista vähemmän. Vilja-alan Yhteistyöryhmän mukaan ohran ja kauran loppuvarastot riittävät vain kahden kuukauden käyttöön markkinakauden vaihtuessa 1.7.2022.
Jotta huoltovarmuus ja ruokaketjun toimivuus voidaan taata kaikissa tuotantosuunnissa, on Pro Maatalous -ryhmän mielestä tulevan kevään viljelyvalintoihin kiinnitettävä tiloilla erityistä huomiota. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan vielä voidaan vaikuttaa 20 prosenttia viljelysuunnitelmista.
Kaikille niille peltolohkoille, joille viljelijät arvioivat olevan taloudellisesti järkevää kylvää viljaa ja valkuaiskasveja tänä keväänä, pitää näin tehdä.
