Kouluruoka muuttui poliittiseksi kysymykseksi kaupungissa viime syksynä. Silloin kaupunki päätti ostaa kolmen seuraavan vuoden kouluruokapalvelut Kaarealta, kun kaupungin omat valmistuskeittiötilat purettiin Wintterin työmaan tieltä. Kolme vuotta menee siihen, että Wintterin uusi keittiö valmistuu.
Muutoksen jälkeen koulujen henkilökunta on saanut ja antanut toistuvasti palautetta Kaarean valmistaman kouluruoan laadusta ja ulkonäöstä. Toisinaan ruoka on loppunut kesken ja toisella kertaa se on saapunut keskuskeittiöltä koululle kylmänä. Kouluruoan laatua on puitu myös lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
– Olen saanut jonkin verran palautetta kouluruoasta sekä oppilailta että huoltajilta. Huoltajilta on tullut sellaista palautetta, että oppilaat ovat koulusta tullessaan erittäin nälkäisiä ja kotona on oltava lämmin ruoka valmiina. Tässä on tapahtunut muutos aikaisempaan. Erityisenä huolena ovat tietenkin lapset, jotka eivät saa kotona lämmintä ruokaa, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola toteaa.
Kitolaa on erityisesti jäänyt mietityttämään se, että varsinkin Kaarean käynnistäessä kouluruoan valmistusta kaupunkiin, oli ruoan laatu useasti huono.
– Tästä syystä monet oppilaat ovat menettäneet luottamuksensa kouluruokaan, eivätkä enää mene syömään, vaan suuntaavat kulkunsa keskustan hampurilais- tai sämpyläpaikkoihin, Kitola lisää.
Uudenkaupungin yhtenäiskoulun rehtorin Jukka Silvolan mukaan kouluruoka-asiasta on kuluvana lukuvuotena puhuttu paljon koulussa. Silvolakin on kuullut kriittistä palautetta huoltajilta ja oppilailta, mutta myös koulun henkilökunnalta.
– Tilanne oli syyslukukauden alkaessa ruoan laadun suhteen varsin heikko. Olemme menneet asiaan puuttumisen jälkeen parempaan suuntaan, mutta matkaa viime lukuvuoden ruoan tasoon on vielä. On päiviä, jolloin kaikki ruoka menee ja päiviä, jolloin ruoka ei maistu juuri kenellekään, Silvola toteaa.
– Ongelmaksi on muodostunut myös se, että osa oppilaista jätti kouluruoan väliin syyslukukauden alussa ja jättää sen edelleen. Paluu aiempaan vaatii paljon työtä, Silvola jatkaa.
Koulujen ruokapalvelut kuuluvat kaupungin teknisen johtajan Jari Nikkarin alaisuuteen. Nikkarin mukaan moitteita on tullut lähinnä kastikkeiden ulkonäöstä.
– On tiettyjä ruokia, joista oppilaat eivät oikein välitä, mutta ainahan kouluruoan laadusta on valitettu. Olemme tehneet Kaarean kanssa parannustoimenpiteitä pitkin syksyä. Reseptiikka on Kaarean omaa, joten he eivät edes yritä, eikä heidän tarvitsekaan tehdä samoja ruokia, mitä kaupungin oma ruokapalveluyksikkö on aiemmin tehnyt, Nikkari huomauttaa.
Nikkari korostaa, että Kaarean tuottama kouluruoka täyttää ravintoarvot ja on täysin syötävää.
– Ruoan maku ja ulkonäkö ovat kovin subjektiivisia kokemuksia. Mielipideasioihin on ylipäätänsä vaikea ottaa kantaa, jos paperilla kaikki vaaditut asiat toteutuvat, Nikkari lisää.
Nikkari on myös kaupungin ruokapalvelupäällikkö Helvi Hyrynsalmen esimies. Hyrynsalmi on puolestaan kaupungin ruokapalveluiden noin 30 ammattilaisen esimies. Hän vastaa kaupungin 16 palvelukeittiön toiminnasta, jotka huolehtivat Kaarean sopimuksen voimassaolon ajan välipalojen, leipien, levitteiden ja ruokajuomien hankinnasta.
Hyrynsalmi toteaa, että tilanne on Kaarean suhteen ollut viime syksystä lähtien haastava, mutta se on jonkin verran parantunut. Hyrynsalmi lisää, että läheskään kaikki ruoka ei ole vieläkään maultaan tai rakenteeltaan sellaista, että lapset sitä söisivät mielellään.
– Kaupungin ruokapalveluissa tehdään koko ajan kiivaasti töitä. Me seuraamme muun muassa ruoan menekkiä ja laatua. Yritämme Kaarean kanssa jonkinnäköisellä yhteistyöllä saada tilannetta parantumaan, Hyrynsalmi toteaa.
Vuodesta toiseen koululaisten suosikkiruokia ovat uunimakkara ja muusi, makaronilaatikko, kalkkunaleike, broileri ja riisi, lihapullat ja erilaiset kalaleikkeet. Hyrynsalmi ihmettelee sitä, miksi Kaarea ylipäätänsä tarjoaa koululaisille sellaisia ruokia, jotka menevät suoraan hävikkiin.
– Kaupungin ruokapalvelut jättivät jo aiemmin pois esimerkiksi silakka-, kaali- ja maksaruoat, koska niitä lapset eivät syöneet. Ei ole järkeä valmistaa inhokkiruokia, koska niistä tulevan hävikin määrä on aivan valtava, Hyrynsalmi lisää.
Opetustoimenjohtaja Kitolankin mukaan moni viime syksyn ongelmista on jo korjaantunut. Hän korostaa, että yhteistyö Kaarean kanssa on ollut rakentavaa.
– Kouluruoan tulee olla myös houkuttelevaa. Meillä on paljon oppilaita, joilla on syystä tai toisesta omanlaisensa suhde ruokaan. Voi olla erilaisia syömishäiriöitä, ahdistusta tai pelkoja ruokailutilannetta kohtaan. Kouluruoalla on nykypäivänä muutakin merkitystä ja siihen on muitakin näkökulmia kuin vatsan täyttäminen, Kitola lisää.
Kitola sanoo kuulleensa myös mielipiteitä, jotka vähättelevät oppilaiden asenteita. Hänelle on todettu, että ”jos oppilaalla on nälkä, niin hän syö kyllä”.
– En pidä sellaisesta asenteesta. Ei pidä ottaa lähtökohtaa, että nuoret vain nirsoilisivat. Heidän huolensa on kuultava ja käytävä aidosti vuoropuhelua. Ja palautetta tulee myös huoltajilta, ei pelkästään ”nirsoilevilta” oppilailta, Kitola sanoo.
Nuorisovaltuuston edustajat nostivat kouluruoan heikentyneen laadun esille viime syksynä kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan kokouksessa.
– Otimme kantaa kouluruoan tasoon, koska sen laatua pitäisi parantaa. Viime syksystä alkaen ruoka on ollut melko huonoa ja tästä meille on tullut jatkuvasti viestiä. Otimme eri lautakuntiin yhteyttä ja asiaa alettiin viedä kaupungin hallinnossa ylemmäksi, kaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Masi Pietikäinen kertoo.
Nuorisovaltuuston kommenttien perusteella SDP:n paikallinen valtuustoryhmä teki aloitteen, jossa se esitti, että kaupunginhallitus nimeäisi seurantaryhmänpäiväkotien, koulujen ja vanhuspalveluyksiköiden ruoan laadun ja kustannusten toteutumisen seuraamiseksi.
– Ehdotettu seurantaryhmä olisi ollut moniammatillinen ja -edustuksellinen, siten oppilasedustuskin olisi ollut mukana. Se olisi varmasti tuonut näkökulmia ja kehittänyt kouluruokailun toimintaa. Saamme varmasti jatkossakin ruokapalvelun kyselyitä, joihin vastaaminen on valitettavasti tässä kysymystulvassa vähäistä, eikä anna todellista kuvaa tilanteessa. Koulujen oppilashuoltoryhmät ottanevat jatkossa vastuuta kouluruoan laadun seurannasta, yhtenäiskoulun rehtori Silvola toteaa.
Aloitteen takana oli muun muassa opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.). Hänelle on viime syksystä lähtien annettu jatkuvasti palautetta kouluruoan laadusta. Osa palautteenantajista kuvailee ruokaa epämääräisen näköiseksi. Ruoka ei ole palautteenantajien mielestä hyvää ja he toivoisivat saavansa perusruoat takaisin ruokalistalle.
– Toiminnan aloitus Kaarean kanssa oli täysi kaaos. Siitä on päästy eteenpäin, mutta ruoan laatu vaihtelee edelleen, eikä ruoka houkuttele syömään. Maksamme nyt ruoasta enemmän ja saamme vähemmän, miksi siihen pitäisi tyytyä? Riittääkö se tavoitteeksi, että ruoka on syötävää, mutta ei esimerkiksi kalakeiton suhteen täytä ravintoarvoja, koska kalaa ei riitä kaikille, Reijonsaari-Korsman huomauttaa.
SDP:n ruoka-aloitetta on tämän kevään aikana käsitelty eri lautakunnissa ja kaupunginhallitus päätti helmikuussa, ettei seurantaryhmää perusteta.
– Se, ettei seurantaryhmää perustettu, oli osoitus, että asiassa on menty eteenpäin. On vastuutahojen asia, että asiat etenevät jatkossakin. Kaareassa on kärsivällisesti kuunneltu meitä ja kehitetty toimintaa. Olemme kuukausittain kokoontuneet ja pitäneet kehittämispalavereita, joissa on mukana useita Kaarean ja koulupuolen edustajia, Nikkari huomauttaa.
Reijonsaari-Korsman toteaa, että he seisovat yhä aloitteensa takana. Seurantaryhmän perustaminen olisi ollut tärkeää, koska he tekivät aloitteen oppilailta, vanhemmilta ja nuorisovaltuustolta saadun palautteen perusteella.
– Myös opetus- ja kasvatuslautakunta sekä tekninen lautakunta olivat aloitteen takana yksimielisesti, mutta hallituksessa sitä vastaan äänestäneet kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset eivät pitäneet ryhmän perustamista tärkeänä, Reijonsaari-Korsman muistuttaa.
Kaarean tekemä ruoka on noin euron kalliimpaa kuin kaupungin ruokapalveluiden aiemmin valmistama ruoka. Olipa ruoan tuottaja kaupunki tai Kaarea, niin lisäkustannuksia tulee myös ruoan kuljettamisesta eri yksiköihin.
– Eihän se ruoka tietenkään parane pakkaamisesta, kuljetuksesta tai lämmityksestä, mutta kyseessä on kolmen vuoden väliaikainen järjestely, koska ei meillä ollut muuta vaihtoehtoa. Ei kouluissa voitu eineksiäkään ruveta syömään, mutta on luonnollista, että Kaarean yhtenä omistajana käytämme heidän palveluitaan, tekninen johtaja Nikkari sanoo.
– Ruoka on aina ollut mielipidekysymys ja uskon, että tässä on ollut myös muutosvastarintaa mukana, Nikkari summaa kantansa.
Fakta
Kouluruoan lukuja Ugissa
Kaupungin tämän vuoden ruokapalveluhinnaston mukaan perusruokavaliota noudattavan koululounaan hinta ilman arvonlisäveroa on 5,08 euroa.
Erityisruokavaliota noudattavan oppilaan yhden aterian hinta on 7,62 euroa.
Aterian hinta on Kaareassa noin euron kalliimpi kuin kaupungin oman ruokapalvelun valmistamana.
Yhden aterian hinta muodostuu raaka-aineiden lisäksi esimerkiksi työntekijöiden palkoista ja tilavuokrista.
Kaarea valmistaa Ugissa kouluruokaa päivittäin 1 400 oppilaalle.
Kaarea valmistaa myös päiväkotien ruoan noin 700 lapselle päivittäin.
Erikoisruokavaliota valmistetaan kouluihin ja päiväkoteihin noin 120 annosta päivittäin.
Lähde: Kaupungin ruokapalvelut
Fakta
Kaarea Oy
Kaupunki on tehnyt kolmen vuoden ateriapalvelusopimuksen Kaarean kanssa.
Se on arvoltaan 3,15 miljoonaa euroa.
Sopimuksen mukaan Kaarea toimittaa aterian lisäkkeineen ja kaupungin ruokapalvelut vastaavat leivän, levitteen ja ruokajuoman hankinnasta.
Kaarea vastaa myös kaupungin varhaiskasvatuksen ja vanhuspalveluiden ruokatoimituksista.
Kaarea tuottaa ruoka-, siivous-, toimitila-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluita käytännössä vain omistajilleen.
Kaupunki on omistanut vuodesta 2019 lähtien yli 27 000 Kaarean osaketta.
Osakkeista 500 kaupunki sai Arkea Oy:n jakautuessa Arkeaksi ja Kaareaksi.
Jokainen Arkean osakas sai jakautumisvastikkeena Kaarean osakkeita.
Toimittajan kommentti: Menetyksen pelko
Kouluruoka-aiheiseen juttuun haastatelluista henkilöistä moni kertoi asioita, joita ei saanut laittaa lehteen. Kommenteista oli tulkittavissa esimerkiksi se, että nykyiseen kouluruokatilanteeseen liittyy kaupungissa myös pelkoa. Pelkoa siitä, että kaupunki olisi Wintterin valmistuttua ulkoistamassa ruokapalvelunsa kokonaan Kaarealle. Kaupunkihan omistaa laajasti Varsinais-Suomen alueella toimivan Kaarean osakkeita, joten miksi sen palveluita ei käytettäisi jatkossakin.
Kaupungissa on pohdittu ruokapalveluiden ulkoistamista esimerkiksi vuosina 2016 ja 2019. Silloin laskettiin, että ulkoistamisella säästettäisiin vuositasolla noin 100 000 euroa. Nyt, kun toiminta on kolmeksi vuodeksi ulkoistettu, maksaa kouluruoka noin 600 000 euroa enemmän kuin itse tuotettuna. Aiempaa kalliimpi ruoka kuitenkin kelpaa aiempaa harvemmalle koululaiselle. Ruoka on haastateltujen mukaan parantunut viime syksystä, mutta ilmeisesti paljon on vielä matkaa siihen, mitä ruoka oli oman keittiön laittamana.
Se, kuinka todennäköinen ulkoistamispelon toteutuminen on, on epäselvää. Wintteriin on kuitenkin valmistumassa täysin varusteltu ja nykyaikainen valmistuskeittiö, joten miksi ihmeessä kaupunki jättäisi sen käyttämättä. Vai onko suunnitelmissa, että Kaarea siirtäisi valmistuskeittiönsä Vakka-Suomen sairaalan tiloista Wintteriin? Sitä en tiedä, mutta esimerkiksi Taivassalossa Kaarea toimi kunnan tiloissa, kunnes kunta keskeytti yrityksen kanssa tekemänsä ruokapalvelusopimuksen ja otti toiminnan takaisin itselleen.
Katja Kaartinen
Kaarea toimii kouluruokasuositusten mukaisesti
Alun kireä aikataulu toi käynnistymisongelmia
Kaarea valmistaa ruokansa ravitsemussuositusten mukaisesti ja käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Näin kertoo Kaarean ruokapalveluista Uudessakaupungissa vastaava palveluesimies Sari Karanko .
– Koulujen ruokalistat tehdään keskitetysti Turussa ja noudatamme niitä myös täällä. Kouluruoissa käytetään täysjyvätuotteita ja huomioidaan vähäsuolaisuus, Karanko kertoo.
Karanko muistuttaa, että Kaarean ja Uudenkaupungin yhteistyö käynnistyi viime syksynä hyvin nopealla aikataululla.
– Aluksi oli aikataulu- ja prosessiongelmia. Palautetta tuli, mutta saimme toiminnan tasaantumaan parissa kuukaudessa, Karanko kertoo.
Karanko on esimerkiksi tavannut paikallisen nuorisovaltuuston edustajat joulukuussa ja kertonut Kaarean toiminnasta.
– Minulla on sellainen käsitys, että virheet ovat mennyttä elämää ja nyt toiminta on tasaantunut. Olemme kuunnelleet asiakkaita, tehneet toiveruokia sekä muuttaneet ruokalistaa ja reseptiikkaa, Karanko lisää.
Hän toteaa, että Kaarean tehtävä on tarjota ravitsemuksellisesti kattavaa perusruokaa. Sellaista eivät ole esimerkiksi paljon toivotut ranskalaiset perunat tai pizza.
– Peruskotiruokaa ovat muun muassa perunamuusi, lihapullat ja makkarakeitto. Kasvisruokaa on kuuden viikon listassa kahdesti tarjolla kaikille, Karanko lisää.
Kaarean kyselyiden mukaan jauhelihakastike ja spagetti sekä kalkkunaleike, uunimakkara ja perunamuusi ovat koululaisten herkkuruokia.
– Esimerkiksi possu- ja broilerikastikkeet jakavat mielipiteitä. Perinteiset nakki- ja jauhelihakastikkeet kyllä kelpaavat, Karanko summaa.
Talviloman jälkeisellä viikolla on oppilaiden vuoro kertoa mielipiteensä kouluruoista, koska Kaarea järjestää oppilaille toiveruokakyselyn. 1.–2. luokkalaiset antavat opettajien johdolla luokkien yhteisen vastauksen. 3.–9. luokkalaiset vastaavat kyselyyn henkilökohtaisesti.
