Puistolinnusta pesimälajiksi?

0
Ylväs laulujoutsen on suosittu puistolintu ympäri maailmaa.

Suuri valkoinen lintu lentää yli, toinenkin. Siivet viuhtovat kovaäänisesti – joutsenet ovat saapuneet!

Suomessa on kaksi pesivää joutsenlajia. Näiden lisäksi muuttoaikoina voi nähdä myös pienikokoisempaa pikkujoutsenta. Kansallislintumme laulujoutsen pesii lähes koko maassa, ja sen auran muodossa lentävät muuttoparvet ovat monelle ensimmäisiä kevään merkkejä. Etelä- ja länsirannikolla pesii kuitenkin myös toinen joutsenlaji, kyhmyjoutsen.

Kyhmyjoutsenet eivät muuta talveksi, vaan suurin osa linnuista viipyy niin pitkään, kun vesi pysyy sulana. Ankarat talvet voivat pakottaa kyhmyjoutsenet vetäytymään kylmimmiksi viikoiksi avoveden ääreen meren rannoille ja ulkosaaristoon. Paikkauskollisina linnut palaavat heti, kuin mahdollista.

Laulujoutsenista kyhmyjoutsenen erottaa nokan tyven mustasta kyhmystä. Muu nokka on oranssi. Laulujoutsenella nokka on keltainen ja kärjestään musta. Kyhmyjoutsenilla on myös pidempi pyrstö. Sitä linnut pitävät uidessa usein hieman yläviistoon kohollaan, samoin kuin siipiäänkin.

Lennossa kyhmyjoutsenen tunnistaa siivistä lähtevästä viuhunasta. Laulujoutsenten siipisulat ovat äänettömämpiä. Sen sijaan laulujoutsenet ääntelevät trumpettimaisin töräyksin. Kyhmyjoutsenet puolestaan ovat hyvin hiljaisia.

Täysin mykkiä eivät kyhmyjoutsenet kuitenkaan ole, sillä varsinkin uhattuina tai poikasiaan puolustaessaan ne sähisevät vihaisesti.

Aikuinen kyhmyjoutsen voi painaa jopa viisitoista kiloa ja on isoimpia lintujamme. Koiraat ovat naaraita suurempia, ja niillä on myös muhkeampi kyhmy. Muiden joutsenten tapaan linnut muodostavat elinikäisen parisuhteen. Ne pesivät suuressa kasvinosista keoksi kootussa pesässä, jonka ne rakentavat maalle, tai toisinaan kelluvaksi lautaksi rantaveteen.

Suurikokoisina ja aggressiivisesti pesäänsä puolustavina kyhmyjoutsenet voivat olla pelottavia naapureita. Toisaalta ne tarjoavat myös monelle muulle pienemmälle lajille turvaa pedoilta.

Kyhmyjoutsenen hautomisaika on yli kuukauden mittainen, ja poikasilla kestää neljä ja puoli kuukautta kehittyä lentokykyisiksi. Tämä rajoittaa nykyisellään lajin leviämistä, sillä pohjoisemmassa pesintä ei onnistu vesistöjen jäätyessä liian varhain.

Kyhmyjoutsenen alkuperästä on käyty jonkin verran keskustelua. Se on alun perin kotoisin Aasian aroilta, mutta sitä on hyvin pitkään myös kasvatettu koristeellisen ulkonäkönsä ja maukkautensa vuoksi.

Niinpä jotkut arvelevat, että laji olisi levinnyt Eurooppaan ihmisen avustamana. Melko hiljattain on selvinnyt, että kyhmyjoutsen on elänyt Keski-Euroopassa ja Brittein saarilla jo pian viimeisimmän jääkauden väistyttyä.

Suomeen kyhmyjoutsen on kuitenkin levinnyt Ahvenanmaalle 1930-luvulla puistolinnuiksi tuoduista yksilöistä. Se on levittäytynyt vajaassa sadassa vuodessa ripeästi sille otollisille elinalueille rannikkoseudulle.

Lily Laine