– Yhteistyöryhmän perustaminen tuli ajankohtaiseksi alueen susikannan vahvistuessa. Ryhmän tärkein tehtävä on jakaa tietoa susista ja niiden käyttäytymisestä, sekä keinoista joilla susivahinkoja on mahdollista ehkäistä, selvitti toiminnanohjaaja Jari Mantere Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksestä.
Vakka-Suomessa elää tällä hetkellä kaksi susiparia ja yksi perhelauma.
– Tässä Vehmaan Vihtjärven alueelle kotiutuneessa perhelaumassa on 4 – 6 viime keväänä syntynyttä pentua. Lauman reviiri ulottuu Vehmaalta Taivassaloon, Kalannin eteläosiin, Laitilaan ja Mynämäelle.
– Tämän lauman lisäksi Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella elää omaa reviirialuettaan etsivä susipari. Tämä pari voi mahdollisesti asettua alueen länsiosiin, lähinnä siis Kustavin kunnan alueelle tai sitten etelään Maskun suuntaan, kertoi Mantere.
Uudenkaupungin pohjoisosista Pyhärannan kautta Euraan ulottuvalla reviirialueella elää susipari, jolla ei tiettävästi vielä ole ollut pentuja. Lisäksi susihavaintoja kertyy yksittäisistä, kumppania ja omaa reviiriä etsivistä nuorista susista.
– Varmistettujen susihavaintojen määrä on kasvanut Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella räjähdysmäisesti. Vuoden 2021 aikana kirjasimme ylös 195 susihavaintoa. Nyt tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana susihavaintoja on meidän alueella tehty jo 188. Myös pentuhavaintoja on alkuvuodesta kirjattu ylös jo enemmän kuin mitä koko viime vuoden aikana yhteensä, totesi Mantere.
Myös Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella ovat susihavainnot lisääntyneet. Vuoden 2021 varmistettuja havaintoja kirjattiin 67 kappaletta ja tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana havaintoja on kertynyt jo 32. Samalla susien liikkuminen taajamissa on lisääntynyt.
– Todellisuudessa susihavaintoja tehdään huomattavasti enemmän, mutta ilmoituksen teossa viivytellään niin pitkään, että havaintoa on mahdoton enää varmistaa, totesi Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen.
Reviiriyhteistyöryhmälle on siis selkeä tarve. Vakka-Suomen ryhmässä on riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien edustajien lisäksi mukana kuntien, maanviljelijöiden, luonnonsuojelijoiden, poliisin ja vanhempainyhdistyksen edustaja.
– Näen erittäin tärkeänä että susista voidaan keskustella eri sidosryhmien edustajien kanssa. Tiedon jakaminen on varmasti se ryhmän tärkein tehtävä, korosti työryhmän jäsen, Uudenkaupungin ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Antti Karlin.
Vakka-Suomen ryhmä teki myös heti ensimmäisessä kokouksessaan aloitteen susivahinkojen korvauskäytännön muuttamiseksi. Jos susi saa karjalauman pillastumaan ja ryntäämään läpi aitojen, niin karjan omistaja ei saa tästä mitään korvausta, vaikka aitauskulut voivatkin olla huomattavan suuret. Vakka-Suomen ryhmän mielestä tässä on selkeä ristiriita, kaikki suden aiheuttamat vahingot tulisi valtion korvata.
Jotta alueen susikannasta saadaan selkeä kuva, tarvitaan myös tavallisten kuntalaisten apua.
– Kaikki susihavainnot tulee ilmoittaa välittömästi. Jokaisella metsästysseuralla on koulutettu suurpetoyhdyshenkilö tai -henkilöitä, joiden tehtävänä on varmistaa kaikkien suurpetohavaintojen oikeellisuus. Eli jos näet suden, tai eläimen jota epäilet sudeksi, niin ota yhteyttä joko alueen suurpetoyhdyshenkilöön tai vaikka tuttuun metsästäjään, joka sitten osaa välittää tiedon oikealle henkilölle, opasti Jari Mantere.
Varmistetut susihavainnot kirjataan valtakunnalliseen Tassu-järjestelmään, mistä tiedot välittyvät ministeriölle, riistakeskukselle, luonnonvarakeskukselle ja poliisille. Näitä tietoja käytetään myös susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä.
– Paikallistasolla on tärkeää, että meillä on ajantasaista tietoa susien liikkeistä ja mahdollisista pihavierailuista. Näin voidaan tarvittaessa varoittaa alueella asuvia ja liikkuvia henkilöitä, lisäsi Pyhämaalla asuva Pekka Patjas, Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirihallituksen ja Vakka-Suomen reviirityöryhmän jäsen.