Sota Ukrainassa ja Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut

0

Putinin verinen sota veljesmaata Ukrainaa vastaan on jotain sellaista, johon Rauhanpuolustajienkin oli reagoitava (US 10.3.). Se oli uutta järjestön aikaisempaan historiaan verrattuna. Artikkelia lukiessa käy kuitenkin nopeasti ilmi, ettei hyeena ole päässyt täplistään eroon.

Järjestö perustettiin 1949 osaksi Neuvostoliiton länsimaissa toimivaa propagandakoneistoa. 1970-luvulla se ajautui täysin vähemmistökommunistien käsiin. Kaikki paha tuli lännestä. Neuvostoliitto oli maailmanrauhan asialla silloinkin, kun sen tankit vyöryivät Prahaan.

Rauhanpuolustajat luettelivat ansiokkaasti konfliktit, joihin USA on osallistunut. Ei ole lyhyt Venäjänkään lista: Lähi-Itä, Afganistan, Syyria, Tšetšenia, Georgia, Armenia ja useaan kertaan Ukraina. Vanhoilla sodilla ei voi uusia puolustella, kuten Kauko Kettunen toi omassa vastineessaan hyvin esille (US 12.3.).

Euroopassa ei ole nähty Ukrainan kaltaista teurastusta toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaisia on pian kolme miljoonaa. Sodalle on turha hakea oikeutusta Venäjän tuntemasta uhasta, sillä ei valtiota, jolla on käytössään yli 6000 ydinasetta voi kukaan todellisuudessa uhata, ei edes Nato tai Yhdysvallat.

Ainut uhka Putinille lakeijoineen tulee Venäjän sisältä. Kehittyvä ja demokratisoituva Ukraina, jonka tekemisiä tavalliset venäläiset kykenevät seuraamaan, muodostuu aikapommiksi. Toinen sodan syy liittyy pienen miehen unelmaan Venäjän tsaarin ajan rajojen palauttamisesta.

Ukrainan sota on osoittanut, että jokainen liittoutuman ulkopuolinen maa joutuu taistelemaan yksin. Suomen kehuttu puolustus saattaa kestää kuukauden tai jopa kaksi, mutta mitä sen jälkeen.

Aseapua voisimme saada, mutta senkin toimittaminen Suomeen olisi vaikeata. Ruotsin varaan emme voi paljoa laskea.

Putin sai Saksan ja muun Euroopan taas varustautumaan. Siinä kilvassa ei Venäjällä ole mitään mahdollisuutta pysyä mukana. Pelkästään EU:n BKT oli 2020 yli kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän. Vielä Eurooppa ei ole riittävän vahva yksin huolehtimaan itsestään.

Rauhan aate on suurenmoinen, mutta jos raaka hyökkääjä ei välitä omista tai vastapuolen uhreista, niin mihin turvautua? Julkilausumilla ja vetoomuksilla ei pysäytetä yhtään tankkia tai estetä ohjusta lentämästä kohti synnytyssairaalaa.

Puolueettomuus ei suojele härskiltä hyökkääjältä, sillä tekosyy sodan aloittamiseen löytyy aina. Norja on ollut Naton jäsen vuodesta 1949. Jokaisen kannattaa arvioida, millaisiin ongelmiin Nato on maan saattanut ja kysyä, miksi se ei voisi olla meidänkin tiemme.

Yrjö Romppainen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here