Ugin tulos talousarviota parempi – Kaupungin taseessa nyt 17,6 miljoonan ylijäämä

0
Kaupungin tilinpäätökseen vaikuttavat Wintterin rakennustyö, koulujen väistötilat sekä Pohitullin keittiön ja Viikaisten koulun purkamisesta syntyvät kertapoistot, jotka siirtyivät tälle vuodelle.

Kaupungin tuore tilinpäätös osoittaa, että vuosi 2021 oli monella tapaa vuotta 2020 parempi. Viime vuonna kaupungin työllisyystilanne parani, yritysten liikevaihto kasvoi ja muuttoliike oli positiivinen. Kaupungin talous vahvistui nyt päättyneellä tilikaudella.

Alkuperäisen talousarvion noin 2 miljoonan alijäämä vaihtui 3,1 miljoonan ylijäämäksi. Kaupungin ja liikelaitosten kumulatiivinen taseen ylijäämä nousi 17,6 miljoonaan euroon.

– Toiminnallisesti ja tuloksellisesti kaupungin viime vuosi oli hyvä. Taseessa olevaa ylijäämää ei kuitenkaan ole yhtään ylimääräistä, koska tulevien vuosien talous kiristyy, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) summaa tuoreen tilinpäätöksen.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio muistuttaa, että tilinpäätöksestä puhuttaessa on huomioitava, että alkuperäisen talousarvion noin 2,5 miljoonan euron kertapoistot Pohitullin keittiön ja Viikaisten koulun purkamisesta siirtyivät tälle vuodelle ja ne heikentävät seuraavan tilinpäätöksen tulosta.

– Vaikkei siirtoa olisi tehtykään, olisi tilinpäätös silti ollut plussalla. Se on hieno suoritus pandemian varjossa, Vainio toteaa.

Kaupungin talousjohtaja Anne Takala kertoo, että kaupungin viime vuoden vuosikate kattoi poistot ja lainakanta pysyi ennallaan.

– Viime vuosi oli Uudellekaupungille jälleen taloudellisesti ja toiminnallisesti kohtuullisen mukava vuosi. Vaikeuksista selvittiin yhdessä tekemällä, joustaen ja jatkuvasti uudistuen, Takala toteaa.

Kaupungin viime vuoden taloutta rasittivat muun muassa koronan takia kasvaneet terveydenhoitomenot, Viikaisten koulun purun takia tarvittavat väistötilat, Kalannin koulun väistötilojen rakentaminen sekä A-sairaalan alkuperäissuunnitelmista kasvanut remontti.

– Pandemian suorat kustannusvaikutukset olivat arviolta noin 3 miljoonaa euroa. Lisäksi koronan myötä tulivat vaikeasti arvioitavat välilliset kustannukset ja tuottojen menetykset, Takala summaa.

Valtio kompensoi kunnille sekä koronasta johtuvia menojen lisäyksiä että pandemiasta aiheutuneita verotulojen menetyksiä.

– Yhteisöverojen jako-osuuden nosto lisäsi verotuloja lähes 2 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin osuus sosiaali- ja terveysministeriön korona-avustuksesta oli noin 2 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen hankkeisiin saatiin noin 300 000 korona-avustuksia, jonka avulla oli mahdollista palkata 13 uutta työntekijää, Takala jatkaa.

Fakta
Talousluvut 2021

Tilikauden ylijäämä 3,1 miljoonaa euroa.
Lainakanta 43,9 milj. euroa.
Kaupungin lainakanta asukasta kohden 2 839 euroa.
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus 140 prosenttia.
Asukasmäärä 15 463 (kasvoi 85 henkeä)
Verotulot 67,9 miljoonaa euroa (nousua 2,2 prosenttia)
Yhteisövero kasvoi 2,9 miljoonaa euroa
Valtionosuudet 30,4 miljoonaa euroa (laskua 1,55 milj. e)
Kaupungin verorahoitus yhteensä 98,3 miljoonaa euroa (laskua 0,1 milj. e)
Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli yhteensä 9,6 miljoonaa euroa
Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.
Suurimmat investoinnit olivat Wintterin suunnittelu ja hankkeen valmistelu (2,37 milj. e) sekä A-talon korjaukset (2,24 milj. e).
Kaupunki investoi myös useisiin liikennejärjestelyihin, jotka liittyivät Mörnen ja terveyskeskuksen, Hakametsän päiväkodin ja satama-alueen liikennejärjestelyihin.

Kuluva vuosi tarvitsee tiukkaa talouskuuria

Kaupunginjohtaja Atso Vainion mukaan kaupungin talous joutuu monitoimijatalo Wintterin ja muiden investointien takia koetukselle myös jatkossa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen. Ne ovat siis pois kuntien budjetista, mikä osaltaan muuttaa talouden rakennetta ja kantokykyä.

– Kaupungin taloudesta on huolehdittava tarkasti, jotta suoriudumme velvoitteestamme kunnialla jatkossakin, Vainio summaa.

Hyvinvointialueet pienentävät kaupungin verotuloja lähes puolella ja valtionosuudet pienenevät 80 prosenttia. Lainat ja sote-kiinteistöt jäävät kuitenkin kaupungin vastuulle.

– Lähivuosien suuria muutostekijöitä kunnissa ovat uusien hyvinvointialueiden perustamisen lisäksi myös väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrän kasvu. Kuntien rooli on murroksessa ja tehtävät painottuvat jatkossa nuorten ikäluokkien palveluihin, kaupungin talousjohtaja Anne Takala lisää.

Takala toteaa, että kuluva vuosi on kaupungin taloudelle vaikea. Koronatuet laskevat, menot kasvavat ja verotulojen kasvu ei riitä kompensoimaan muutoksia.

– Tämän vuoden talousarvion toiminnallinen tulos on niukasti positiivinen, mutta Viikaisten koulun ja Pohitullin keittiön purkamisesta tulevat kertapoistot sekä Wintterin väistötilakustannukset ja ruokapalveluiden lisäkustannukset vievät kuluvan tilikauden arviolta 4,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, Takala lisää.

Seuraavien kolmen vuoden aikana kaupungilla on monia ylimääräisiä kustannuksia maksettavanaan, jotka poistuvat vuosien 2025–2026 aikana.

– Tällaisia ovat muun muassa ne Wintterin ja Kalannin koulun väistötilakustannukset, Takala laskee.

Takalan mukaan luottamushenkilöillä ja työntekijöillä onkin oltava rohkeutta tehdä valintoja.

– Jostakin vanhasta on luovuttava ja on keskityttävä olennaiseen. Äkillisetkin muutokset ja kriisit voivat olla kaupungille mahdollisuus uuteen, eivätkä ainoastaan uhka. Meidän on tämän vuoden aikana päätettävä, mitä kaupunki on ensi vuonna ja jatkossa, hän tiivistää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here