Vakka-Suomessa osataan puukonvalmistaminen – Uuteenkaupunkiin kolme SM-kultaa

0
Matti Heinilä (oikealla) ja Eero Haapasaari kultamitalit kaulassa ja voittajapuukot kädessä.

Uusikaupunkilaiset Matti Heinilä ja Eero Haapasaari saavuttivat kaikkiaan kolme kultamitalia puukonvalmistamisen suomenmestaruuskisoissa. Kultamitalit kaulassa ja mestaripuukot kädessä tyytyväinen hymy irtoaa heiltä helposti.

Vakka-Suomessa on taitavia puukonvalmistajia enemmänkin, sillä Vakka-opiston piirissä on toiminut jo pitkään perinnepuukkokurssi. Kurssille olisi ollut tänä vuonnakin osanottajia enemmän kuin mahtui mukaan. Palkintoja SM-kisoistakin on vakkasuomalaisille tullut vuosien varrella pari kymmentä.

Puukonvalmistuksen SM-kisat järjestää Suomen Puukkoseura, jossa on jäseniä yli 1200. Viimevuotisiin SM-kisoihin löi oman leimansa korona. Tapahtumaa ei voitu järjestää tavalliseen tapaan ja palkinnot jaettiin loppusyksyllä.

Kilpailuissa on kuusi sarjaa, jotka vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Matti Heinilä vei voiton sekä linnanherran juhlapuukko -sarjassa että piian puukko -sarjassa. Vasta 16-vuotias Eero Haapasaari voitti nuorten sarjan.

Matti Heinilä on harrastanut puukkojen tekemistä kymmenisen vuotta.

– Olen aina tykännyt tehdä käsillä jotakin. Äidin puolen suvussa on puuseppiä 1800-luvun lopulta lähtien eli ehkä taipumus kätten töihin on periytynyt. Puukon tekeminen on sikälikin mukavaa ja mielenkiintoista, että siinä saa tehdä metallitöitä, puutöitä ja nahkatöitä, hän kertoo.

Hän on valmistanut vuosien varrella 42 upeaa puukkoa.

– Osa on käytössä, osa on kotona ”lepäämässä” ja osan olen antanut lahjoiksi, hän sanoo.

Tuohon lahjaksi antamiseen liittyy oma perinne.

– Pitkä traditio on, että teräasetta ei saa antaa lahjaksi. Sen tähden kysyn aina puukon saajalta, esimerkiksi syntymäpäiväsankarilta, onko sinulla rahaa. Pyydän puukosta 20 senttiä ja siitä saa kuitin onnittelukortin muodossa, Matti Heinilä kertoo hymyillen.

Eero Haapasaari on toistaiseksi tehnyt vain yhden puukon, siis sen, jolla tuli Suomen mestaruus. Hän kiinnostui puukon tekemiseen koulussa, jossa innoittajana oli teknisen työn opettaja Matti Salmela . Hän kehotti Eeroa myös osallistumaan SM-kilpailuihin.

– Voitto oli minulle oikein iso yllätys. Aion ehdottomasti jatkaa puukkojen tekemistä. Se on mielenkiintoista puuhaa ja isän verstaassa siihen on hyvät mahdollisuudet. Varsinkin, kun hän innostui itsekin asiasta, Eero kertoo.

Vakka-opisto saa Matti Heinilältä isot kiitokset puukonvalmistusperinteen vireydestä Vakka-Suomessa. Puukkopiiri on kokoontunut Laitilassa pitkään ja nytkin viikoittain kokoontuvia piirejä on kaksi, molemmissa 12 osanottajaa. Kuluvan maaliskuun aikana järjestetään lisäksi naisten puukkokurssi viikonloppukurssina.

– Erityiskiitos kuuluu puukkopiirien vetäjänä pian pari vuosikymmentä toimineelle Risto Mikkoselle , joka on hankkinut myös puukkosepän koulutuksen ja on todellinen alan taitaja, Matti Heinilä korostaa.

Millaisia taitoja puukon tekeminen sitten edellyttää.

– Ei siinä mitään erityistaitoja tarvita. Tärkeintä on into asiaan, hän sanoo.

Puukkojen valmistajia on hänen mukaansa Suomessa paljon enemmän kuin ne Puukkoseuran 1200 jäsentä. Varsinaisia puukkotehtaita toimii puolenkymmentä, tunnetuin niistä on ehkä Iisakki Järvenpään puukkotehdas Pohjanmaalla.

– Sen lisäksi on kymmeniä alan ammattilaisia, jotka valmistavat puukkoja myyntiin. Myyntikanavana on pääasiassa netti. Ja sitten on iso joukko meitä harrastajia, jotka teemme puukkoja omaksi – ja joskus myös toisten – iloksi, Matti Heinilä kertoo.

Pohjanmaan lisäksi vahva puukkopitäjä on muun muassa Kainuun Hyrynsalmi.

– Sieltä on kotoisin Tommi-puukko, josta on muodostunut käsite puukkopiireissä. Sen mitat on määritelty ja se on hyväksytty myös museoviraston elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tommi oli myös presidentti Urho Kekkosen mielipuukko, jota hän käytti ja antoi niitä myös lahjaksi valtiovierailuilla, hän kertoo.

Matti Jussila

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here