– On yksilöllistä, miten hyvin ihminen sopeutuu muutoksiin. Joillekin nopea siirtyminen etätöihin on ollut helppoa, toisille taas vaikeampaa. Sopeutumista on saattanut osaltaan helpottaa se, että siihen ovat olleet niin vahvat perusteet, kuvaa työterveyspsykologi Katriina Rehnbäck Laitilan Työterveydestä.
Tekeepä töitä etänä tai konttorilla, niin olennaista on tukea työhyvinvointia, hän muistuttaa.
– Kannattaa muistaa, että kun ihminen voi hyvin, hän on tavallisesti myös tuotteliaampi. Kaikki siis hyötyvät, kun työhyvinvointiin panostetaan.
Etätyössä on omat riskinsä, mutta ehdottomasti myös paljon mahdollisuuksia ja hyviä puolia. Rehnbäck ei ole laisinkaan yllättynyt etätöitä pari vuotta tehneen Sirpa Niemisen oivalluksesta, että hänen keskittymiskykynsä ja tuottavuutensa etätöissä on ollut parempi ja että hän kokee voivansa ylipäänsä aiempaa paremmin.
– Etätyöntekijän kannattaa miettiä, millä tavoin tukee omaa työhyvinvointiaan. Tärkeää on ainakin huolehtia esimerkiksi siitä, että pitää työpäivän aikana kunnon taukoja, jolloin syö ja liikkuu.
Lisäksi Rehnbäck kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että työpäivä ja vapaa-aika erottuvat selkeästi toisistaan.
– Kannattaa miettiä keinoja, jotka auttavat rajanvedossa ja irrottautumaan töistä työpäivän päätteeksi.
Hän vinkkaa, että yksi hyväksi havaittu keino on esimerkiksi pieni kävelylenkki.
Etätyöntekijä voi myös esimerkiksi noudattaa paremmin luontaista vuorokausirytmiään.
– Aamuvirkku voi aloittaa työnsä aikaisemmin, iltavirkku taas nukkua pidempään. Työpäivä on kuitenkin hyvä pitää pötköön ja sen jälkeen siirtyä vapaa-ajalle. Ei ole haitallista sillin tällöin tehdä pidempiä päiviä, mutta tapaa siitä ei kannata tehdä.
Palautuminen on tärkeä osa myös työhyvinvointia.
– Ihmisen on laskeuduttava työmoodista pois ja päästettävä työhön liittyvistä ajatuksista irti. Jos tapana on vaikka työpäivän jälkeen iltaisin tehdä aika ajoin jokin pieni työhön liittyvä asia, niin lopulta aivot askaroivat työasioiden kimpussa vähän huomaamattakin ja ihminen kuormittuu.
Työntekijän fyysisen ergonomian lisäksi tulee tukea myös niin sanottua kognitiivista ergonomiaa, joka tarkoittaa keskittymistä työn tiedolliseen puoleen, kuten havaitsemisen, muistamisen ja päätöksenteon vaatimuksiin.
– En usko, että voi liikaa korostaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta. Ihmiset tietävät usein itse varsin hyvin, miten pystyvät tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja siten, että se tukee heidän hyvinvointiaan. Ihmisiin kannattaa luottaa.
Luottamus liittyy myös siihen, että rohkeasti nostetaan ongelmat esiin.
– On tärkeää keskustella avoimesti ja esimerkiksi luoda yhdessä pelisääntöjä etäkokouskäytäntöihin eli vaikkapa sopia, milloin on varattu aikaa vapaamuotoisemmalle keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle, työterveyspsykologi Katriina Rehnbäck sanoo.
Hän rohkaisee myös etätyöntekijöitä pitämään hyvällä omalla tunnolla työpäivän aikana riittävästi taukoja esimerkiksi taukojumppaan tai kävelyyn.
– Harvoin taukojumppa tai happihyppelyllä pistäytyminen syö työtehoa, hän naurahtaa ja vakuuttaa, että tyypillisesti vaikutus on päinvastainen.
Solina Saarikoski
Aamu ja aamupäivä on usein tehokkaaseen keskittymistä tai ajatustyötä vaativaan työhön parasta aikaa. Jos mahdollista, älä tällöin selaa sähköposteja tai vastaile viesteihin.
Iltapäivällä keskittyminen usein muutoinkin herpaantuu, joten tällöin voit vastata viesteihin ja hoitaa erilaisia asioita.
Muista pitää pitkin työpäivää taukoja, tehdä taukojumppaa, käydä kävelyllä, syödä ja juoda!
Keskity irrottautumaan töistä työpäivän päätteeksi.
Työpäivän jälkeen tulee niin sanottu empatia-jakso, jolloin tavallisesti katse kiinnitetään muihin ihmisiin. Silloin annetaan aikaa muille, ollaan perheen kanssa ja harrastetaan. Tämä vaihe on tärkeä, sillä se lisää yleistä hyvinvointia.
Ennen nukkumaanmenoa tulee vielä rauhoittumisen aika, jolloin aletaan ikään kuin laskeutua yötä kohti. Tällöin olisi hyvä rauhoittaa älylaitteiden käyttöä ja esimerkiksi viimeistään sulkea sähköpostiviestien merkkiäänet puhelimesta. Rauhoittuminen on tärkeää palauttavien yöunien kannalta.
Luolaihmisen aivot avokonttorissa
Solina Saarikoski
– Yleistäen voi sanoa, että ihmisen aivot soveltuvat huonosti siihen ympäristöön, mikä nykyisin monilla työpaikoilla vallitsee. Työhyvinvoinnista ja vaikkapa tuottavuutta parantavista tekijöistä on nykyään paljon tutkimustietoa saatavilla, mutta sitä sovelletaan työyhteisöissä valitettavan huonosti, harmittelee työterveyspsykologi Katriina Rehnbäck .
Hän ihmettelee, että vaikka esimerkiksi avokonttorityöskentelyn ongelmallisuus tunnistetaan, niin sen sijaan, että niistä luovuttaisiin, olosuhteita on vain tapana kiristää entisestään.
– Nykyäänhän trendinä on muokata työtiloista monitoimitiloja, jolloin kaikilla työntekijöillä ei ole edes sitä omaa työpistettäkään enää. Samalla työskentelytilat tyypillisesti jaetaan erityyppisiin alueisiin, joille on sijoiteltu työpöytiä, kokoustiloja tai vaikkapa sohvaryhmiä, Rehnbäck avaa voimakkaasti yleistynyttä ilmiötä.
Hän muistuttaa, että ihminen toimii ja havainnoi monilta osin pohjimmiltaan samoin kuin teki jo kauan ennen teollista vallankumousta, nykyajasta puhumattakaan.
– Esimerkiksi avokonttorissa työskennellessämme havainnoimme kaikkea ympärillämme tapahtuvaa, vaikka se olisi työmme kannalta epäolennaistakin. Jatkuva reagointi häiritsee luonnollisesti keskittymistämme melkoisesti.
Tämän Rehnbäck kertoo pohjautuvan alkukantaiseen eloonjäämisviettiimme.
– Kun sivusilmällä näemme liikettä, panemme sen herkästi merkille, koska vaistomme ohjaamina teemme koko ajan arviota siitä, pitääkö ympäristön ärsykkeisiin reagoida vai ei.
Yksilöllisiä eroja on kuitenkin paljon.
– Osa pärjää hälyisessä ympäristössä paremmin, mutta kyse on ominaisuudesta, jota ei oikeastaan voi opetella. Osa reagoi ärsykkeisiin voimakkaammin ja häiriintyy helpommin.