Yhteistyötä yli puoluerajojen – Ugin naisvaltuutettujen verkosto on ollut valtakunnallinen edelläkävijä

0
Sirkka Mikkola (kok.), Kaarina Vikman (sd.), Helle Vahtera (kesk.), Anja Savolainen (sd.), Helena Vartiainen (sd.) ja Kristiina Juusti toivovat, että poliitikot tänäkin päivänä tekisivät yhteistyötä.

Tasa-arvoväitettä perustellaan usein sillä, että Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Tasa-arvoa pidetään sosiaalisena innovaationa, joka on tuonut yhteiskuntaan uudistumista ja vaurautta, kun sekä miesten että naisten panos on ollut käytettävissä.

Tilastot kertovat tämän, mutta mikä on totuus tilastojen takana, ja kuinka tasa-arvoisia päättäjiä naiset tämän päivän Suomessa oikeasti ovat, pohtivat Helena Vartiainen (sd.), Anja Savolainen (sd.), Kaarina Vikman (sd.), Helle Vahtera (kesk.), Sirkka Mikkola (kok.) ja Kristiina Juusti (ent. Niemi, kok.) kokoontuessaan muistelemaan Uudenkaupungin naisverkoston toimintaa, joka alkoi vuoden 1993 valtuustokauden alussa

Anja Savolainen totesi, että Uudenkaupungin naisvaltuutettujen toiminta yli puoluerajojen oli uutta paitsi Uudessakaupungissa, niin koko Suomessa.

– Olimme edelläkävijöitä, ja kuten aina, niin edelläkävijöitä paitsi ihmetellään, myös pelätään.

Vahvojen naisten verkottuminen oli epämieluisa yllätys monelle miespäättäjälle, samoin joillekin johtaville virkamiehelle, Kaarina Vikman ja Helle Vahtera jatkoivat.

– Itse asiassa sanaa verkottuminen tai verkostoituminen ei edes tunnettu lähes kolmekymmentä vuotta sitten, joten senkin vuoksi toimintamme aiheutti hämmennystä, Helena Vartiainen jatkoi ja totesi, että lasikattojen murtajia paitsi pelätään, niin myös tarvitaan.

– Hyväveliverkostot olivat jo silloin lähes maantapa, mutta se, että keskityimme asioihin, emme siihen, että olisimme tähdänneet joidenkin yksittäisten henkilöiden hyötymiseen toiminnallamme, oli asia, jota monen oli vaikea käsittää ja sen vuoksi toimintaamme tietyillä tahoilla paheksuttiin ja varmasti pelättiinkin, Sirkka Mikkola ja Kristiina Juusti nauroivat.

Naisverkosto ei kokoontunut säännöllisesti, vaan kokoontumiset perustuivat aina johonkin aiheeseen, yleensä kaupunkilaisten palveluihin, joista kannoimme erityistä huolta, naiset muistelivat. Olimme yhdessä vaikuttamassa siihen, että Pyhämaan terveydenhoitajan sekä Uudenkaupungin ravitsemusterapeutin virat säilytettiin ja lasten päivähoito ylläpidettiin työttömyydestä huolimatta.

– Edesmennyt Aila Juselius (kd.) oli verkostomme vahva jäsen ja hänen ansiostaan suurtyöttömyyden vuosina aloitettiin työttömien säännölliset terveystarkastukset sekä kokkikurssit työttömille miehille, Helle Vahtera ja Anja Savolainen mainitsivat.

– Erityisen tärkeänä pidimme koulutusta ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä, ja naisverkostomme oli voimakkaasti vaikuttamassa Novidan rakennustekniikan hallin sekä kemiantekniikan tilojen perustamiseen, Helena Vartiainen jatkoi.

– Meidän rikkautemme oli se, että katsoimme asioita tavallisen kuntalaisen näkökulmasta, halusimme auttaa heidän arkipäiväänsä ja elämäänsä, me naiset näemme asiat ruohonjuuritasolta, Helle Vahtera totesi.

– Niin, olimme sekä arkipäivän että myös substanssin asiantuntijoita, Anja Savolainen jatkoi.

– Nykyisille päättäjille toivomme voimia ja viisautta viedä kaupunkia eteenpäin suurten muutosten keskellä. Sote-uudistus vie mukanaan 60 prosenttia Uudenkaupungin budjetista sekä 2/3 osaa kaupungin henkilöstöstä. Nyt jos koskaan on aika tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen ja muistaa, että kunnan rahat ovat kuntalaisia eivätkä poliittisia päättäjiä varten.

Kristiina Juusti

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here