Antti Haapavuorelle Kuuloliiton hopeinen ansiomerkki

0
Kuuloliiton asiantuntija Anna-Maija Tolonen kiinnitti hopeisen ansiomerkin Antti Haapavuoren paitaan. Vakka-Suomen Kuulo ry:n tilaisuudessa muistettiin myös pitkäaikaista yhdistyksen jäsentä Mirja Haapavuorta.

Vakka-Suomen Kuulo ry juhlisti koronapandemian vuoksi hieman myöhässä 40-vuotista taivaltaan Sakunkulmassa. Kuuloliiton asiantuntija Anna-Maija Tolonen saapui luennoimaan kuuloon liittyvistä asioista ja muisti samalla yhdistystä ja sen pitkäaikaista puheenjohtajaa Antti Haapavuorta .

Antti Haapavuori toimi Vakka-Suomen Kuulon puheenjohtajana yksitoista vuotta, kunnes jätti tehtävän Juha Ståhlille .

Tolonen myönsi Haapavuorelle Kuuloliiton hopeisen ansiomerkin ja yhdistys muisti lahjakortilla Antti ja Mirja Haapavuorta pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen eteen.

– Molempien työ yhdistyksemme hyväksi on ollut mittaamattoman arvokas, yhdistys kiittelee.

Haapavuoren puheenjohtajuuden aikana yhdistyksen jäsenistön määrä on noussut 400:aan. Haapavuori on kuulunut Kuuloliiton liittovaltuustoon ja Lounais-Suomen kuulopiirin hallitukseen ja puheenjohtajistoon vuosien ajan.

Vakka-Suomen Kuulo ry:n uusi puheenjohtaja on Juha Ståhl ja varapuheenjohtaja Tapio Jutila . Hallitukseen kuuluvat myös sihteeri Ritva Salonen ja jäsenkirjuri Raili Nummenalusta sekä jäsenet Kyllikki Vimpari , Seija Suominen ja Markku Ahtola . Vuokko Huhtaniemi on varajäsen ja Päivi Nurminen vastaa rahastonhoidosta ja kirjanpidosta.

Kuuloliiton asiantuntija Anna-Maija Tolonen esitelmöi siitä, minkälaista on olla huonokuuloinen. Tolonen kertoi, että kuulovaikeudet ovat usein perinnöllisiä, mutta voivat johtua myös meluvammoista.

– Ennen oli paljon melutöitä, eikä käytetty kuulosuojaimia. Nyt vapaa-ajan melu aiheuttaa enemmän kuulovaurioita.

Iäkkäiltä katoavat usein korkeat konsonantit k, t, p, s ja h kuulumasta. Myös korkeat äänet ovat hankalampia hahmottaa.

– On tyypillistä, että lakkaa heinäsirkat kuulumasta, Tolonen sanoo.

Korona-aika on ollut huonokuuloisille hankalaa, kun ei voi paikata kuulematta jääneitä sanoja huulilta lukemalla.

– Erityisesti apteekissa se on ongelma, kun siellä haluaa kuulla, itsekin kuulokojetta käyttävä Tolonen kertoo.

Arjessa kuulo-ongelmat tuottavat hankaluuksia, kun ei haluta lähteä hälyisiin paikkoihin tai katsoa televisio-ohjelmia, joista ei saa selvää. Myös kuulo- ja muistiongelmilla on todettu olevan yhteyksiä, sillä aivot kuormittuvat, kun täytyy pinnistellä kuulemista.

– Lohdutuksen sana on, että kuuloa voi korjauttaa. Kannattaa käyttää kuulokojetta, se auttaa myös muistia.

Tolonen kertoo, että aluksi kuulokoje voi tuntua vieraalta, kun esimerkiksi hiekan rapina kävellessä kuuluu vahvemmin, mutta pidemmän päälle koje helpottaa omaa ja läheisten elämistä.

Jos pohtii omaa kuuloaan, eikä vielä omista kuulokojetta, voi tiistaina 10.5. saapua ilmaiseen testiin Sakunkulmalle. Silloin paikalla on Kuuloliiton Kuuloauto. Testiin voi varata ajan Ritva Saloselta numerosta 050 344 4732.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here