Hoitajapula ja jonot

0

Varsinais-Suomen hyvinvointialue valmistelee strategiaansa. Sen pohjaksi hyvinvointialue järjesti tammi-helmikuussa verkkokyselyn, jossa selvitettiin, miten palvelut nyt toimivat ja mitä uudistuksia hyvinvointialueelle kaivattaisiin.

Kyselyyn vastasi yli 2 000 sote-palveluiden asiakasta, 1 700 työntekijää, 200 luottamushenkilöä ja sata yritysten ja järjestöjen edustajaa. Vaikka vastaajat edustivat eri tahoja, silti vastaukset olivat hyvin samankaltaisia. Kyselyssä nousi selkeästi esille kaksi isoa ongelmaa: jonot ja hoitajapula.

Hoitajapulasta on puhuttu viime aikoina paljonkin. Sehän on ollut yksi syy myös hoitajalakkoon. Hoitajavaje kriisiytyi korona-aikana. Kun sijaisia ei ole saatu, hoitajat ovat venyneet, vaihtaneet vuoroja ja tehneet ylitöitä. Mitä raskaammaksi työ on käynyt, sitä useampi hoitaja on vaihtanut alaa. On syntynyt kierre, kun osa lähtee, osa jää ja tekee vielä enemmän.

Hoitajajärjestöt uskovat, että osa hoitajista palaisi alalle, jos palkkaus olisi parempi. Kunpa yhtälö olisikin näin helppo ratkaista, mutta näin ei taida olla. Va. hyvinvointialuejohtaja Antti Parpo totesi hyvinvointialueen mediatilaisuudessa keskiviikkona, että hoitajia ei saa mistään edes rahalla. Tästä on näyttöä esimerkiksi meiltä Vakka-Suomesta. Vakka-Suomen kunnat ovat maksaneet parempia palkkoja kuin Turun kaupunki. Vielä muutama vuosi sitten sote-alan työntekijöitä saatiin houkuteltua rahalla, nyt sekään ei enää auta. Hakijoita ei vain yksinkertaisesti ole.

Sote-puolella on suuria haasteita. Hyvinvointialueen kyselyyn vastanneista asiakkaista 80 prosenttia piti kaikkein tärkeimpänä, että hoitajan tai lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti. Tilannetta ei yksin digitalisaatiolla ratkaista, vaan tarvitaan myös lisää hoitajia. Fiksu palkkaratkaisu olisi ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseksi.

Teija Uitto

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here