Huoli lapsista otetaan haltuun yhdessä–Ugissa on rakennettu ainutlaatuinen moniammatillisen yhteistyön malli

0
Arja Kitola ja Marika Lehtinen vetivät tiistaina suunnitteluseminaarin, johon osallistui noin 150 työntekijää eri hallintokunnista.

Koulu on se paikka, jossa opettajat kohtaavat lapset ja nuoret päivittäin. Siellä myös helposti huomataan, jos lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jokin muutos. Jos koulussa herää huoli lapsesta, koulun oppilashuoltoryhmän tukena on nyt kaupungin koko sote-puoli ja hyvinvointipalvelut. Moniammatillisen yhteistyön mallia on rakennettu syksystä 2019 alkaen.

– Opettajat ovat opetuksen ja pedagogiikan asiantuntijoita, mutta tänä päivänä se ei riitä. Valtakunnallisesti on puhuttu, miten opettajakoulutukseen pitäisi lisätä sosiaalityötä. Uudessakaupungissa on lähdetty ratkaisemaan asiaa eri tavalla, opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoo.

–  Kun meillä kerran kaupungissa on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, miksi emme käyttäisi heitä.

Opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä hyvinvointipalvelut perustivat vuonna 2019 HYPE-johtoryhmän, joka on tavoitteellisesti rakentanut moniammatillista yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen on järjestänyt kouluille vierailuja, joissa koulun henkilöstölle esitellään sosiaalipalveluita.

– Koulusta on helpompi ottaa yhteyttä meihin, kun ihmiset ovat tuttuja, hän perustelee.

Moniammatillinen yhteistyön tuloksena on tehty jo paljon muutakin, kuten palkattu kouluille koulupsyykkareita ja kaksi mielenterveyshoitajaa, vakinaistettu erityisopetuksen koordinaattori sekä perustettu tukiluokat. Koulunuorisotyötä on vahvistettu erityisesti 9.-luokan ja toisen asteen nivelvaiheessa. Lisäksi on tiivistetty kaupungin ja Novidan yhteistyötä.

Tiistaina kulttuurikeskus Cruselliin kokoontui noin 150 työntekijää suunnittelemaan lukuvuoden 2022–23 moniammatillista yhteistyötä. Suunnitteluun osallistui opettajia, koulujen muuta henkilöstöä sekä edustajia sosiaali- ja terveyspuolelta sekä hyvinvointitoimialalta.

Suunnittelutyö perustuu niihin ilmiöihin, joita opettajat kohtaavat kouluissa. Korona-aikana esimerkiksi oppilaiden poissaolot ovat lisääntyneet.

– Lasten koulupelkoisuus ja sosiaaliset pelot huolestuttavat meitä kaikkia. Olemme yhteisen ilmiön äärellä, Kitola sanoo.

Marika Lehtinen toteaa, että sama ilmiö näkyy lastensuojeluasiakkuuksien lisääntymisenä.

– Lastensuojelun asiakkuudet ovat lisääntyneet viime ja tänä vuonna yli 40 prosenttia.

– Korona-aika on ollut lapsiperheissä rankkaa, jos on ollut työttömyyttä, taloudellista ahdinkoa tai päihteiden käyttöä, Kitola jatkaa ja Lehtinen toteaa siihen, että huoli tilanteesta voidaan ottaa moniammatillisesti haltuun.

Uudenkaupungin malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa kunnissa. Opetustoimenjohtaja Arja Kitola sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen ovat käyneet eri puolilla maakuntaa esittelemässä muun muassa yhteensovittavaa johtajuutta.

– Siitähän tässä on pitkälti kyse, että asioita johdetaan yhdessä, Kitola kiteyttää.

Marika Lehtinen on tuonut esille mallia myös hyvinvointialueen valmistelussa.

– Mallinnamme työskentelytavan niin pitkälle, että työskentelytapa ei riipu enää ihmisistä, Kitola lupaa.

Uudessakaupungissa uskotaan, että moniammatillinen yhteistyö jatkuu, vaikka sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle.

Fakta


Yhteistyö on tuottanut tulosta


Moniammatillisen yhteistyön johtamisen tueksi perustettiin HYPE-johtoryhmä vuonna 2019. Johtoryhmään kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtaja, opetustoimenjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, sosiaalipalveluiden johtaja, hyvinvointijohtaja, johtava ylilääkäri, vastaava koulukuraattori, yhtenäiskoulun rehtori ja lukion rehtori.

Johtoryhmän tehtäviin kuuluu lasten ja nuorten palveluiden johtaminen, suunnitelmien tekemisen ohjaus ja valvonta, työryhmien työn johtaminen, maahanmuuttajaperheiden palveluiden toiminnan ohjaus, tiedon yhteenkokoaminen ja analysointi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here