Eurooppaan laji levisi 1700-luvulla, Suomeen asti se ehti saman vuosisadan loppuun mennessä. Sadassa vuodessa se syrjäytti meille jo aiemmin levinneen mustarotan. Nykyään isorottaa esiintyy melkein koko maassa ainakin Rovaniemen korkeudelle asti, lähinnä kaupunkialueilla ja ihmisasutuksen liepeillä.
Isorotta on kaikkiruokainen jyrsijä, joka lisääntyy nopeasti. Leudontuvien talvien ja ihmisasutusten tarjoamien ruokailumahdollisuuksien avittamana se on vakiintunut vieraslaji, jonka kantojen arvellaan olevan kasvussa. Ainakin havaintoja isorotasta on tehty enenevissä määrin, kun etätöiden tekeminen ja ihmisten päivittäinen käyttäytyminen ovat koronapandemian myötä muuttuneet.
Luonnossa isorotta on erityisesti saarilla haitallinen vieraslaji. Se on tuhonnut maailmalla monilta alueilta saarielämään sopeutuneita kotoperäisiä lajeja sukupuuttoon. Ihmisiä isorotissa kismittävät sen tuhotyöt viljavarastoissa, sekä mahdollisesti tarttuvien tautien leviäminen.
Laji on ensimmäinen tutkimustarkoituksiin kesytetty nisäkäs. Vajaan parin sadan vuoden aikana sen avulla on tehty lukuisia lääketieteellisiä läpimurtoja. Lisäksi isorotilla on testattu erilaisten kemikaalien ja synteettisten materiaalien turvallisuutta.
Koe-eläimen elämä ei varsinkaan alkuaikoina ollut hääppöistä. Nykyään eläinkokeiden tekeminen on monessa maassa hyvin tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Tutkimukset voivat silti olla kivuliaita tai vähintäänkin aiheuttaa henkistä kärsimystä ja stressiä.
Isorottien avulla tutkitaan myös mielen salaisuuksia, kuten erilaisten tunteiden syntymekanismia, älykkyyttä sekä abstraktia ajattelukykyä. Hiljattain tutkijat ovat saaneet selville, että isorotat pystyvät arvioimaan ajankulua sekuntien murto-osien tarkkuudella.
Tämän lisäksi koeasetelma paljasti, että eläimet pystyvät myös arvioimaan omaa ajantajuaan ja päättelemään sen perusteella suoriutumisensa tasoa kokeessa.
Laboratoriossa sukupolvesta toiseen kasvatetuista isorotista on jalostettu myös suuri osa lemmikkieläiminä pidettävistä rottakannoista. Lemmikkirotista löytyy eri värimuunnoksia, kiharakarvaista turkkia ja suuria mikkihiirimäisiä korvamuotoja.
Älykkäänä ja sosiaalisena eläimenä lemmikkirotille voi opettaa myös temppuja – ne voivat Suomessakin kisailla rottien omissa agilitykisoissa. Moni on myös nähnyt Tiedekeskus Heurekan koripalloilevat rotat pelin tiimellyksessä.
Ihmisten ja isorottien elämä on vuosituhansien aikana kietoutunut monilla tavoin yhteen, hyvässä ja pahassa. Aika näyttää, millaiseksi yhteiselo muodostuu tulevaisuudessa.
Lily Laine