
Kaupungin virastotalolle, poliisilaitokselle, U-Soten palveluihin tai vaikka päiväkoti Aurinkolinnaan kuljetaan nyt Kasarminlahdentietä, Mörnenkatua tai Poliisikujaa pitkin entisen Välskärintien sijaan. Uudet kadunnimet kertovat kaikki alueen historiasta.
Niittyaluetta Sorvakon alueen ja Vionpuhdiksi kutsutun merenlahden välissä nimitettiin Pihlavankedoksi. Tällä alueella oli jo 1850-luvulla majoittuneena Krimin sodan aikaista sotaväkeä.
Uusi-Aura -lehden toimittaja kuvaili vuonna 1888, että alueella oli tuolloin vielä näkyvissä suorakulmion mukaisia maavallituksia, jotka olivat olleet venäläisten sotilaiden telttapaikkoina.
Tälle alueelle perustettiin 1880-luvulla Suomen tarkk´ampujapataljoonan reservikasarmi. Myöhemmin myös tuon merenlahden nimitys muuttui Kasarminlahdeksi ja kenttäalue sen pohjoispuolella Kasarmin kentäksi.
Suomen oma armeija perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa heränneen kansallisen heräämisen sysäyksenä. Suomessa oli oma kieli, raha, kansakoulut ja nyt myös oma armeija.
Vuonna 1878 edeltäjiään suopeampi keisari Aleksanteri II vahvisti asevelvollisuuslain Suomessa. Aiemmin Suomi oli maksanut erillistä veroa vapauttaakseen miehet sotaväestä. Asevelvollisuus suoritettiin läänien pääkaupunkeihin perustetuissa tarkk´ampujapataljoonissa tai eri puolille maata perustetuissa reservikomppanioissa.
Turun tarkk´ampujapataljoonan alainen reservikomppania nro 6 perustettiin Uudenkaupungin Pihlavankedolle vuonna 1883.
Nykyisen kaupungintalo Mörnen alueelle rakennettiin tarvittavat tilat kasarmeineen ja ampumaratoineen. Nykyään kasarmin aikaisista rakennuksista lienee jäljellä kaksi tai kolme. Kasarmin upseereille rakennettu puurakennus on nyt ulosottoviraston käytössä.
Myös kaksi nyt asuinrakennuksena käytettävää keltaista puutaloa lienevät alkuaan tuon kasarmin ajalta. Kasarmin puinen miehistörakennuskin säilyi aina vuoteen 1967 saakka, jolloin sen aikainen mielisairaalan henkilökunnan asuinrakennus tuhoutui tulipalossa.
Uudessakaupungissa asevelvollisten kutsunnat järjestettiin keväisin ravintola Vallilassa. Miehet kävivät terveystarkastuksessa, jonka jälkeen heidän palveluspaikkansa varmistui arvonnalla. Osa päätyi suorittamaan palveluksensa Turussa, osa Uudessakaupungissa ja osa sai kokonaan vapautuksen.
Uudenkaupungin reservikomppaniassa yhden miehen palvelusaika suoritettiin kolmen kesän aikana. Ensimmäisenä kesänä 45 päivää, toisena 30 ja kolmantena kesänä 15 päivää. Saman kesän aikana palveluksessa oli siis kolme eri ikäluokkaa.
Uudenkaupungin kasarmin ensimmäiset miehet astuivat palvelukseen kesällä 1883. Alueelle oli tätä ennen valmistunut kasarmin tarvitsemat rakennukset: miehistökasarmin rakennus, päällikön talo, arestihuone, ruokailukatos, aliupseerikatos, muonavarasto, sauna, sairastupa, käymälä ja ruutihuone.
Miesten palvelusohjelmaan kuului paljon voimistelua, luentoja sotakurista ja ”äksiisejä” kentällä. Eniten harjoiteltiin kuitenkin ampumista.
Kasarmin ampumarata sijaitsi nykyisen Lokalahdentien kohdalla suunnilleen pysähdysalueen kohdalla. Patterinkallio-nimi lienee muisto tästä ampumaradasta, vaikkei radalla tykeillä ammuttukaan. Talviaikana kasarmi hiljeni, paikalla asuivat vain komppanian päällikkö, varusmestari ja vääpeli.
1800-luvun viimeisinä vuosina, osana venäläistämispolitiikkaa, päätettiin kansallisen armeijan lopettamisesta. Vakkasuomalaisille miehille tarkoitettu reservikomppania koulutti näiden 16 vuoden aikana lähes 2500 miestä.
Uudenkaupungin kasarmin viimeiset reservimiehet kotiutettiin syyskuussa 1899. Kasarmin viimeinen päällikkö oli kapteeni Alexander Majewski , jonka viimeiseksi tehtäväksi jäi huutokaupan järjestäminen.
Joulukuussa 1901 myytiin julkisella huutokaupalla kaikki reservikomppanian irtain omaisuus: univormut, liinavaatteet, saappaat, astiat, huonekalut, hevonen, vene ym. Samalla rakennusten lämmitys päätettiin lopettaa.
1900-luvun alkuvuosina ryhdyttiin monin paikoin Suomessa perustamaan mielisairaaloita. Moneen entiseen reservikasarmialueeseen suunniteltiin nyt perustettavaksi mielisairaala, näin myös Uudessakaupungissa.
Kului kuitenkin yli vuosikymmen ennen mielisairaalatoiminnan alkamista tällä entisellä kasarmin alueella. Siitä kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
Kasarmin kenttää, jolla reservin miehet olivat harjoitelleet, käytettiin myöhemmin erilaiseen urheilutoimintaan. Sitä käytettiin erilaisten pallopelien pelaamiseen ja yleisurheiluun, myös koulut pitivät kentällä kilpailujaan.
Vuodesta 1918 mielisairaala otti sen kentän omaan käyttöönsä (nyk. golfkentän aluetta). Kentän eteläpuolelle valmistui 1920-luvun alussa Vakka-Suomen Hippos -hevosurheiluyhdistyksen rakentama ravirata.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Nykyisen kaupungin virastotalon alueelle on juuri päätetty uudet kadunnimet, jotka kertovat alueen mielenkiintoisesta historiasta. Alueen historiaa käsitellään kahdessa Katujen kertomaa -jutussa.
Tässä kirjoituksessa selviää se, miksi alueella on nyt Kasarminlahdentie, seuraavassa jutussa saadaan selitykset Mörnenkadulle ja Poliisikujalle.