
Uuteenkaupunkiin on saapunut runsaan kuukauden aikana 169 sotaa pakoon lähtenyttä ukrainalaista. Osa ukrainalaisista on tullut turvaan heille jo aiemmin kausitöistä tutuiksi tulleille maatiloille. Osa taas on kuullut tutun tutuilta, että kaupungissa on turvallista ja täällä asiat hoituvat sujuvasti.
– Kaikista kaupunkiin saapuneista ukrainalaisista meillä ei ole tietoja, mutta tämä on se määrä, joka on käyttänyt meidän palveluitamme. Tänne saapuneet ovat äitejä ja lapsia, mutta myös isoäitejä, jotka ovat lähteneet turvaamaan nuorimpien matkaa, Uudenkaupungin sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen kertoo.
Ensimmäinen isompi ukrainalaisten kuljetus saapui Uuteenkaupunkiin keskiviikkona 9. maaliskuuta.
– Saimme jo aikaisemmin tiedon siitä, että kaikki ukrainalaiset eivät mahdu yöpymään maatiloilla, joten aloimme varautua sotaa pakenevien saapumiseen. Normaalitilanteissa pakolaiset rekisteröityvät heti vastaanottokeskuksiin, mutta nyt heitä tuli suoraan myös kuntiin, joten tilanne tuli eteen tavallista nopeammin, Lehtinen lisää.
Kaupungin tarjoamassa hätämajoituksessa on tällä hetkellä 36 ukrainalaista ja viisi koiraa. Ukrainalaiset ovat saaneet majoituspaikkoja myös yksityisten tahojen kautta.
– Ukrainalaiset ovat kiitollisia saamastaan avusta ja he ovat motivoituneita auttamaan toisiaan. Yhteismajoituksessa on nyt jo syntynyt yhteisöllistä toimintaa, kun he valmistavat yhdessä ruokaa, Lehtinen kuvailee.
Ukrainalaisten asioita hoitaa koordinoidusti kaupungissa aikuisten vastaanotto Arvon tiimi, johon kuuluvat Lehtisen lisäksi myös sairaanhoitaja Miia Salminen , sosiaalityöntekijä Tuuli Alamäki ja lähihoitaja Pasi Ruohola.
Aikuisten vastaanotto Arvo toimii ohjaus- ja neuvontapisteenä ja virka-aikainen sosiaali- ja kriisipäivystys toimii myös saman katon alla.
– Täten on ollut luontevaa kohdentaa Ukrainan kriisiin liittyvät alkupalvelut kaupungissa tänne. Myös psykososiaalisen tuen tarve on pysytty arvioimaan nopeasti kriisityöntekijöiden osaamisen kautta, Lehtinen lisää.
Apuna kaupungin työntekijöillä on ukrainalainen Olga Gotsmanova , joka on asunut kaupungissa jo pidempään ja toiminut aiemminkin linkkinä ukrainalaisten ja kaupungin välillä.
– Olgan kielitaito ja apu ovat meille kullanarvoista, Lehtinen kiittelee.
Ukrainalaisten tukena on myös kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikkö, opetustoimi sekä elinkeino- ja vapaa-aikapalvelut.
Kaupunkiin maaliskuun alkupuolella saapuneet ukrainalaiset olivat päässeet sotaa pakoon niin varhaisessa vaiheessa, etteivät he välttämättä ole ehtineet nähdä pahimpia sodan kauhuja. Silti ahdistuksen ja pelon tunteet voivat kestää vielä pitkäänkin. Kriisityöntekijät juttelevat näistä tunteista ukrainalaisten kanssa.
– Moni heistä on elänyt jo viikkoja ilman päivänvaloa esimerkiksi metrotunnelissa tai kellarissa ja kuunnellut yläpuolella käynnissä olleita pommituksia. Heille on tullut kosteissa ja likaisissa tiloissa hengitysongelmia tai infektioita, joita nyt on hoidettu. Monet ovat matkasta ja sodan kokemisesta hyvinkin väsyneitä, Salminen kertoo.
Ensimmäisenä ukrainalaisille tarjotaan Uudessakaupungissa ruokaa ja yöpaikka. Seuraavina päivinä heidän tilanteensa selvittäminen käynnistetään laajemmin. Heille on tärkeää, että he saavat puhelimitse tai netin kautta yhteyden Ukrainaan jääneisiin puolisoihin ja sukulaisiin.
Salminen toteaa, ettei moni ukrainalaisista pääse vielä käsittelemään kokemaansa kriisiä, koska sotatila Ukrainassa jatkuu yhä.
– Heidän shokkivaiheensa kestää vähintään yhtä pitkään kuin tilanteen epävarmuuskin. Osa heistä ajattelee, että he pääsisivät palaamaan minä hetkenä hyvänsä omaan kotiinsa. Vaikka todellisuus voi olla se, ettei kotia ole enää olemassa. Osa puolestaan asennoituu jo niin, että elämä siirtyy kokonaan muualle, Salminen kuvailee.
Kaupungin kriisityöntekijät ovat käyneet ukrainalaisten kanssa Raision poliisiasemalla hoitamassa rekisteröitymisasioita. He olivat saaneet jo ennakolta viestiä, että pahimmat ruuhkat olisivat poliisiasemalla asettuneet.
Suomeen saapuneet ukrainalaiset hakevat tilapäisen suojelun statusta. Tilapäisten suojeluhakemusten käsittely on turvapaikkahakemusta nopeampaa.
– Tilapäisen suojelun hakemisen jälkeen heillä on oikeus saada vastaanotto-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hakea vastaanottorahaa. Tilapäisen suojelun perusteella saa myös oleskeluluvan, jonka jälkeen voi työskennellä tai opiskella ilman rajoituksia, Lehtinen kuvailee.
Ukrainasta Uuteenkaupunkiin on tähän mennessä saapunut 79 lasta, joista suurin osa on yläkouluikäisiä. Heitä varten on perustettu neljä valmistavan opetuksen valmo-ryhmää eri puolille kaupunkia.
– Ukrainalaiset lukioikäiset opiskelevat täällä vähän vaihto-oppilashengessä. Nuorempien lasten opetusta yritämme järjestää niin, että se tapahtuisi pääasiassa etäyhteyksillä Ukrainaan, Lehtinen kuvailee.
Lehtisen mukaan erityisesti lapset haluavat kovasti oppia suomen kieltä ja he kyselevätkin kaupungin työntekijöiltä eri sanoja.
– He nappaavat hihasta ja osoittelevat esineitä, jonka jälkeen ihmettelemme niiden nimiä yhdessä, Lehtinen kuvailee.
Lapsille järjestetään yhteistyössä kaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden sekä paikallisen Mannerheimin lastensuojeluliiton osaston kanssa toimintaa ja harrastuksia.
– Lapset ovat saaneet jo harrastusvälineitä, esimerkiksi kitaran ja koripalloja sekä värityskirjoja ja -värejä, Lehtinen lisää.
Salminen muistuttaa, että ukrainalaisten elämä jatkuu iloineen ja suruineen myös Uudessakaupungissa. Uusi arki löytää nopeasti uomansa ja yhteiset kokemukset yhdistävät ukrainalaisia jatkossakin.
– Olemme jo viettäneet yhteismajoituksessa ensimmäiset 16-vuotissyntymäpäivät. Lauloimme onnittelulaulun sekakuorona eri kielillä, Salminen paljastaa.
Kriisityön loppuvaiheessa ukrainalaisten kanssa aletaan puhua myös työllistymisen mahdollisuudesta. Heiltä on jo alkuvaiheen haastatteluissa selvitetty se, mitä työtä he ovat tehneet kotimaassaan ja olisivatko he halukkaita jatkamaan työskentelyä myös Suomessa.
– He ovat kaikki ilmaisseet halunsa minkä tahansa työn tekemiseen, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan kielikysymys tuo asiaan hieman rajoituksia, mutta tällä hetkellä he selvittävät yrittäjien ja kaupungin mahdollisuuksia työn tarjoamiseen.
– Maatilatyöt toki kiinnostavat, mutta moni on kiinnostunut myös Valmet Automotiven mahdollisista työpaikoista, Ruohola lisää.
Lehtisen mukaan kaupunki on selviytynyt hyvin ukrainalaisten kriisityöstä ja tilanne on rauhoittumassa. Kaupunki saa kuitenkin yhä jatkuvasti ennakkotietoja seuraavien ukrainalaisten saapumisesta. Tällä hetkellä matkaajia on tulossa esimerkiksi Puolan tai Latvian kohdalla.
– Tilanne elää siis koko ajan, mutta majoitustilaa löytyy vielä. Akuuteimman kriisitilanteen jälkeen kriisimajoitukset muuttuvat vuokra-asuntotarpeiksi, Lehtinen kertoo.
Kaupunkilaisten apua tarvitaan yhä
Uusikaupunkilaiset lähtivät innolla auttamaan ukrainalaisia myös tavaralahjoitusten avulla ja siitä sekä ukrainalaiset että kaupungin kriisityöntekijät ovat kiitollisia.
Tällä hetkellä ei ole enää tarvetta käytettyjen vaatteiden tai muiden tekstiilien lahjoituksille, mutta sen sijaan kaupungin sosiaalityö ottaisi mielellään vastaan esimerkiksi lahjakortteja, joilla ukrainalaiset voisivat käydä itse kaupassa ostamassa tarvitsemiaan tarvikkeita. Lahjakortit voi toimittaa suoraan Arvoon.
– Tällä tarkoitan esimerkiksi hygieniatarvikkeita. Ja moni nainen on toivonut hiustenkuivaajaa, sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen kertoo.
Ukrainalaislapsille tarvitaan myös reppuja, polkupyöriä, skeittilautoja ja skuutteja.
– Ja muutamia lastenrattaita sekä aikuisten pyöriäkin saatetaan tarvita vielä kevään edetessä. Tarvetta voi tulla myös useammalle polkupyörän tarakalle kiinnitettävälle turvaistuimelle, sairaanhoitaja Miia Salminen pohtii.
Kriisimajoituksessa on tarvetta on myös juniorikoon sängyille.