Palkkaus, vinkkaus ja bussikiertue – Kolme yritystä kertoo, mitä he ovat keksineet työvoimapulan selättämiseksi

0
It-alan palkkataso nousee, kun alalla kilpaillaan työntekijöistä. – Alalla on perinteisesti kilpailtu siitä, kenellä on hienoimmat toimistot sekä kaiken maailman oluthanat ja pallomeret niissä. Nyt, kun töitä tehdään entistä enemmän kotona, ihmiset toivovat työpaikalta erilaisia asioita, sanoo Mavericksin toimitusjohtaja Jouni Jaakkola (keskellä). Kuvassa myös rekrytoija Emmi Rankonen (vas.) ja ohjelmistokehittäjä Niko Lindroos. Kuva: Marttiina Sairanen.

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla joudutaan keksimään jatkuvasti uusia keinoja, joilla työntekijöitä houkutellaan yrityksiin.
It-konsulttiyhtiö Mavericks lupaa ohjelmistokehittäjilleen saman palkan asuinpaikasta riippumatta.
Parturi-kampaamoketju Cutters hakee ratkaisuja kilpailijoista poikkeavilla tavoilla, jopa rahapalkkiolla.
Salolaisen satamaravintolan Mathildan Marinassa kesätyöntekijöitä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen hankala löytää.

 

1 Etätyöllä käsiksi pääkaupunkiseudun palkkoihin

Liikevaihtoaan yli 100 prosentin vuosivauhtia kasvattanut it-konsulttiyhtiö Mavericks kehittää ohjelmistoja asiakkailleen. Yhtiö lupaa ohjelmistokehittäjilleen saman palkan asuinpaikasta riippumatta. Se ei ole alalla itsestään­selvyys. Turkulainen Niko Lindroos sai ”roiman palkan­korotuksen”, kun hän vaihtoi Mavericksin palkkalistoille.

OHJELMISTOALALLA työmarkkinat ovat painottuneet vahvimmin pääkaupunkiseudulle, jossa suurin osa asiakkaista on. Toinen suuri keskittymä on Tampereella. Turun seudulla alan työnantajia ja työntekijöitä on huomattavasti vähemmän, kertoo it-konsulttiyhtiö Mavericksin toimitusjohtaja Jouni Jaakkola.
Työmarkkinoiden vahva alueellinen painottuminen on johtanut siihen, että ohjelmistokehittäjien palkat vaihtelevat paljon kaupunkien välillä. Mavericksin kokemusten mukaan kokenut ohjelmistokehittäjä saa pääkaupunkiseudulla palkkaa noin 4 500–6 000 euroa kuukaudessa, kun taas Turussa tienestit ovat 4 000–5 000 euroa.
Mavericksissa keskimääräinen konsultti tienaa yli 7 000 euroa kuukaudessa – asuinpaikasta riippumatta. Näin yhtiö on Jaakkolan mukaan onnistunut houkuttelemaan osaavimpia ohjelmistokehittäjiä riveihinsä.
– Korona-aikana monet it-alan yhtiöt ovat mainostaneet, että töitä voi tehdä mistä päin Suomea tahansa, mutta palkkaus riippuu asuinpaikasta. Meillä provisiopalkkamalli on kaikille konsulteille täysin sama, Jaakkola sanoo.

Kun ohjelmistofirma laittaa ilmoituksen avoimesta työpaikasta, kukaan ei hae siihen. Rekrytointi perustuu hyvin vahvasti houkutteluun. Siksi työnantajien pitää yrittää erottua massasta, sanoo toimitusjohtaja Jouni Jaakkola. Kuvat: Marttiina Sairanen.

”En ole ajatellut, että voisin muuttaa Helsinkiin.”

Niko Lindroos, ohjelmistokehittäjä

Niko Lindroosin tehtävänä Mavericksilla on kehittää Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan verkkopalvelua. Työ on vaatinut käyntiä Helsingissä vain kahdesti viimeisen vuoden aikana.

 

JAAKKOLAN mukaan Mavericks on yli 100 prosentin vuosittaisella kasvullaan yksi Suomen nopeimmin kasvaneista it-konsulttitaloista. Kolmen vuoden toiminnan aikana asiakkaina on ollut niin kotimaisia yhtiöitä, kuten pankkeja, mediataloja ja kuntia, kuin kansainvälisesti tunnettuja firmoja.
Mavericksilla on Suomessa 81 työntekijää, ja sen tavoitteena on kasvattaa määrä 110–120 henkilöön vielä tänä vuonna. Vuoden alussa toiminta laajeni Turkuun, kun yhtiö avasi toimiston Linnankadulle.
– Meillä oli jo ennestään viisi konsulttia töissä Turun suunnalta. Kun laitoimme toimiston pystyyn ja aloimme panostamaan markkinointiin, määrä on kasvanut yhdeksään muutamassa kuukaudessa, Jaakkola kertoo.
Turun toimiston työntekijöiden määrä pyritään vuoden loppuun mennessä kasvattamaan 20–25 henkilöön. Kesäkuussa markkinointia lisätään, kun Mavericks aloittaa mainostamisen bussipysäkeillä Turussa.
– Haluamme auttaa turkulaisia ohjelmistokehittäjiä parantamaan omaa asemaansa työelämässä. Näyttää aika hyvältä sen suhteen, että pystyisimme kasvamaan melko paljon Turun suunnalla, Jaakkola sanoo.

TURKULAINEN ohjelmistokehittäjä Niko Lindroos liittyi Mavericksiin viime vuoden alussa kuultuaan avoimesta työpaikasta kaveriltaan.
Hän työskenteli jo ennestään it-alalla Turussa, mutta Mavericksille siirtyminen toi ”roiman palkankorotuksen”.
– Tykkään Turusta asuinpaikkana enkä ole ajatellut, että voisin muuttaa esimerkiksi Helsinkiin. Kokemukseni mukaan it-alalla tienaa Turussa melko huonosti, mutta Mavericksilla sijainti ei ole vaikuttanut palkkaan, Lindroos sanoo.

KORKEAMMAN palkan mahdollistavat Mavericksin matala organisaatio, jossa turhaan byrokratiaan ei kulu resursseja, ja mahdollisuus tehdä työtä pitkälti etänä. Toimitusjohtaja Jaakkolan mukaan jokainen konsultti saa firmaan tuomastaan rahasta yli 50 prosenttia bruttopalkkana.
Lindroosin tehtävänä Mavericksilla on kehittää Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan verkkopalvelua.Hän on käynyt vain kahdesti Helsingissä kuluneen vuoden aikana, vaikka asiakas on pysynyt koko ajan samana.
– Töitä tehdään vain asiakkaalle, ja esimerkiksi etätöiden sekä lomien määrä riippuu paljon siitä, mitä asiakkaan kanssa saa sovittua. Jos jokin asia sopii asiakkaalle, se sopii myös Mavericksille, Lindroos selittää.

OHJELMISTOALAN työmarkkinoilla työnantajat taistelevat osaavista työntekijöistä. Jaakkolan mukaan kuka tahansa ”vähänkään kokeneempi” ohjelmistokehittäjä saa Linkedin-palvelussa viikoittain 1–5 yhteydenottoa työnantajilta.
– Kun ohjelmistofirma laittaa ilmoituksen avoimesta työpaikasta, kukaan ei hae siihen. Rekrytointi perustuu hyvin vahvasti houkutteluun. Siksi työnantajien pitää yrittää erottua massasta, Jouni Jaakkola sanoo.
Koska työntekijöistä joudutaan taistelemaan, palkat kiipeävät alalla koko ajan ylöspäin.
Kun palkkataso on riittävän korkea, rahan merkitys pienenee ja työpaikkaa valitessa painaa entistä enemmän vapaa-ajan määrä.
– Alalla on perinteisesti kilpailtu siitä, kenellä on hienoimmat toimistot sekä kaiken maailman oluthanat ja pallomeret niissä. Nyt, kun töitä tehdään entistä enemmän kotona, ihmiset toivovat työpaikalta erilaisia asioita, toimitusjohtaja Jaakkola sanoo.

 


2 Ravintolat palkkaavat kokemattomiakin

 

Tanja Rivinoja ja Susanna Rautavirta ovat työskennelleet jo vuosia Mathildan Marinassa. – Meidän pomo on huipputyyppi, hänen vuokseen sitä voi venyä vaikka mihin.
Rivinoja on opiskellut työnteon ohella. Nyt hän opiskelee visualistiksi. Savosta Mathildedaliin muuttanut Rautavirta kaipaa uusia työkavereita ravintolan keittiöön ja kertoo, että myös uutta salihenkilökuntaa on haussa. Kuvat: SSS/Minna Määttänen.

Salolaisen satamaravintolan Mathildan Marinan liiketoiminta painottuu kesäsesonkiin. Kesätyöntekijöitä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen hankala löytää. Työntekijä Tanja Rivinojan työsarka on monipuolinen. Ravintolan tiskiltä ja kahvikoneen äärestä hän ehtii myös puodin puolelle ja vastaa sosiaalisen median valokuvista.

RAVINTOLA-ALALLA on koronapandemian ja sen aiheuttamien rajoituksien seurauksena nyt huutava pula työntekijöistä.
Moni alan ammattilainen on siirtynyt muihin hommiin, kun ravintoloissa tarjolla olevien töiden määrä on kahden viime vuoden aikana ollut epävakaa.

SALOLAISEN satamaravintola Mathildan Marina työllistää ympärivuotisesti kolme henkilöä. Kesäisin ravintola tarvitsee yrittäjä Maria Rantasen mukaan noin 15 työntekijää, joten rekrytoinnin kanssa ollaan tänäkin keväänä oltu kiireisiä.
– Kesällä täysiä työtunteja tekeviä on ainakin kymmenen, minkä lisäksi tarvitaan keikkatyöntekijöitä, Rantanen kertoo sesonkiajasta.
– Olemme saaneet palkattua aika paljon edellisinä kesinä täällä olleita työntekijöitä, minkä lisäksi muutama on löydetty työnhakuilmoitusten kautta.

Rantanen arvioi työvoimapulan olevan nyt pahimmillaan ravintolan kuuden vuoden olemassaolon aikana. Työvoimaa on jouduttu etsimään tuttujen ja omien työntekijöiden kautta.
Hänen mukaansa tällä hetkellä näyttää siltä, että Mathildan Marina saa riittävän työporukan kasaan kesäksi.
– Työhakemuksia tulee melko paljon, mutta kauhean monella ei ole työkokemusta tai koulutusta. Osaavat työntekijät tuntuvat lähteneen muihin hommiin, hän harmittelee.

 

Susanna Rautavirta on työskennellyt jo vuosia Mathildan Marinassa. Rautavirta on huomannut, että vuosi vuodelta kesätyövoimaa on hankalampi saada. – Koronan jälkeen tilanne on heikentynyt. Kokeista moni on lähtenyt muihin töihin, eivätkä opiskelijat näytä enää hakeutuvan tämän alan kesätöihin.

”Moni on valmis kouluttamaan työntekijöitä, joilla ei ole työkokemusta.”

Maija Pirvola, kehittämispäällikkö, Yrityssalo

Tanja Rivinojan työsarka on monipuolinen. Ravintolan tiskiltä ja kahvikoneen äärestä hän ehtii myös puodin puolelle ja vastaa esimerkiksi sosiaalisen mediaan tulevista valokuvista. – Tällaisessa paikassa pitää olla joustava ja tarttua monenlaisiin töihin. Sellainen tämä meidän työporukkamme myös on. Uusilta tekijöiltä vaaditaan reippautta ja pitää olla ulospäin suuntautunut.

MONESSA salolaisessa ravintolassa on edelleen tarvetta kesätyöntekijöille, kertoo salolaisia yrityksiä palvelevan Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola.
Työvoimapula on hänen mukaansa niin kova, että osa sesonkiravintoloista on joutunut pohtimaan, pitääkö asiakaspaikoista tai aukioloajoista karsia, kun työvoima ei riitä palvelemaan kaikkia asiakkaita.
– Moni on valmis palkkaamaan ja kouluttamaan työntekijöitä, joilla ei ole mitään työkokemusta tai alan koulutusta. Siksi kesätyöntekijöitä on haettu paljon myös muiden alojen opiskelijoista, Pirvola sanoo.

SALOSSA ravintola-alan työvoimapulaa korostaa se, että työpaikat ovat melko kaukana suurkaupunkien vilskeestä eikä kesätyöntekijöille välttämättä löydy asuntoja.
Maija Pirvolan mukaan Yrityssalo on pyrkinyt löytämään ratkaisuja tähän esimerkiksi järjestämällä rekrytointitapahtumia.
– Maaliskuussa järjestimme tapahtuman, jossa matkailu- ja ravintola-alan työnhakijat kulkivat busseilla ympäri Saloa tutustuen työnantajiin. Olemme myös miettineet, miten voisimme lähestyä Salossa kesäisin asuvia nuoria ja muita alan osaajia, kertoo Pirvola.
Salossa on Pirvolan mukaan noin 7 000 kesämökkiä, ja monessa alueen kesätyöpaikassa ongelmana on se, että lähistöltä ei löydä asuntoa. Tämä rajoittaa Maria Rantasen mukaan myös Mathildan Marinan rekrytointia.
– Oma auto on käytännössä välttämätön, jos meille tulee töihin. Julkisillakin pääsee, mutta aikataulut eivät oikein sovi yhteen ravintola-alan aikataulujen kanssa, Rantanen selittää.
Yrityssalo on Pirvolan mukaan tiiviissä yhteistyössä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa, jotta alasta kiinnostuneiden nuorten määrä saataisiin ravintola-alalla kasvuun.

– MONI nuori haaveilee matkustelemisesta sekä ulkomailla työskentelemisestä, ja ravintola-alalla siihen on hyvä mahdollisuus. Siinä on varteenotettava vinkki nuorelle, joka vielä miettii tulevaisuutta ja haluaa nähdä maailmaa. Lisäksi alan opiskelijat työllistyvät varmasti, jos asenne on kunnossa, Pirvola mainostaa.
Hän uskoo, että työvoimapulan ratkaisemiseksi koko ravintola-ala kaipaa kohotusta.
– Alalle pitää kouluttaa kielitaitoisia moniosaajia, jotka osaavat työskennellä useissa erilaisissa tehtävissä ja työpaikoissa ja ovat valmiita tarttumaan mihin tahansa hommaan. Moniosaajia tarvitaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän, Pirvola ennustaa.

 

Teijon kansallispuiston vieressä sijaitseva Mathildedalin kylä sai hipsteri-leiman ja kerää nyt valtavasti matkailijoita. Huhtikuisena arkipäivänä satama on vielä hiljainen, mutta toukokuu muuttaa tilanteen.

3 Ketju keksi houkuttimeksi vinkkisysteemin

 

Parturi-kampaaja Tanja Korpi aloitti Cuttersissa vuoden 2019 heinäkuussa. Kauppakeskus Myllyn tiimi etsii uusia osaajia koko ajan. – Meillä on loistava, huumorintajuinen porukka täällä töissä. Joukkoon sopii hyvin mukaan, jos huumorintajua löytyy, Nurmi nauraa parturoidessaan Ossi Jalosta. Kuvat: Marttiina Sairanen.

ALUN PERIN norjalainen parturi-kampaamoketju Cutters rekrytoi työntekijöitä kampanjalla, jossa voi vinkata työpaikkaa etsivästä parturi-kampaajasta ja saada rahapalkkion. Parturi-kampaaja Nina Nurmi on työskennellyt Myllyn Cuttersissa yli vuoden vaihdettuaan sinne pienestä yksityisestä parturi-kampaamosta.

Hiusalalla työnantajat joutuvat jatkuvasti taistelemaan osaavista työntekijöistä, kertoo Cutters Finland Oy:n toimitusjohtaja Akipekka Ikonen. Hänen mukaansa työvoimaa on vaikea löytää vaikka alalle valmistuukin paljon uusia osaajia.
Ikonen uskoo, että alalla vallitsevan käsityksen mukaan parturi-kampaajiksi valmistuvien pitäisi heti alkaa joko yrittäjiksi tai vuokrata tuolipaikka.
Hänen mukaansa kuukausipalkka ja tavallinen työsuhde olisivat monelle helpompi tapa aloittaa ura.
– Mielestäni kovin moni alan työntekijä ei ole laskenut tarkasti sitä, tienaisiko meillä työskennellessä paremmin kuin yrittäjänä. Me voimme myös laskea sen työnhakijoiden kanssa, Ikonen sanoo.
Cutters kasvaa kovaa vauhtia, ja tarve rekrytoida uusia työntekijöitä on suuri. Tällä hetkellä ketjun toimipisteet Turussa Hansassa ja Raisiossa Myllyssä työllistävät 14 parturi-kampaajaa.
– Emme pysty Turun seudulla palvelemaan kaikkia asiakkaita, koska kysyntä on niin kovaa. Siksi haluamme koko ajan värvätä lisää työntekijöitä, Ikonen selittää.

Turun seudulta ei löydy helposti hyviä parturi-kampaajia töihin, he ovat kiven alla, sanoo Cuttersin toimitusjohtaja Aripekka Ikonen. Ikosen mukaan monelle vastavalmistuneelle kuukausipalkka ja tavallinen työsuhde olisivat helpompia aloituksia uralle kuin vuokratuoli tai oma yritys: – Meillä on vahva perinne, että parturi-kampaajan työ tapahtuu yrittäjänä.

”Rekrybonus on näillä näkymin tullut jäädäkseen, koska työvoiman tarpeemme tuskin häviää mihinkään.”

Akipekka Ikonen, toimitusjohtaja, Cutters Finland Oy

Parturi-kampaaja Nina Nurmi on työskennellyt Cuttersin Myllyn liikkeessä reilun vuoden. – Parasta tässä työssä ovat asiakkaat. Ennen työtä kansanvälisen ketjun palveluksessa Nurmi työskenteli pienessä yksityisessä parturikampaamossa.

CUTTERS on pyrkinyt löytämään työvoimapulaan ratkaisuja myös kilpailijoista poikkeavilla tavoilla. Maaliskuussa ketju aloitti Suomessa rekrytointikampanjan, jossa kuka tahansa voi saada tuhannen euron palkkion vinkkaamalla yhtiölle parturi-kampaajasta.
– Työsopimuksen alkaessa vinkkaaja saa 500 euroa, ja kun työntekijä on ollut meillä kuuden kuukauden koeajan, saa toiset 500 euroa, Ikonen kertoo.
– Ajatuksena on, että otamme rekrytointiin mukaan jokaisen Suomessa asuvan ihmisen.
Vinkkaaminen onnistuu Cuttersin verkkosivujen kautta. Kampanjan ensimmäisen parin viikon aikana Cuttersille tulevat työhakemukset kolminkertaistuivat normaaliin verrattuna.
– Rekrybonus on näillä näkymin tullut jäädäkseen, koska työvoiman tarpeemme tuskin häviää mihinkään, Ikonen ennustaa.

HÄN USKOO, että samanlainen rekrytointijärjestelmä voisi toimia esimerkiksi työvoimapulasta kärsivillä teollisuusaloilla mutta myös millä tahansa muulla alalla.
– Rahapalkkio on niin hyvä motivaattori, että se saa ihmiset helposti vinkkailemaan ja ehkä patistamaan lähipiirissä olevia potentiaalisia työntekijöitä niihin firmoihin, joilla tällainen bonus on käytössä.

CUTTERSIN liikeidea on yksinkertainen: liikkeissä tehdään pelkästään hiustenleikkauksia, ja hinta on aina sama sukupuoleen tai ikään katsomatta.
Tämä on Ikosen mukaan yksi suurimmista syistä ketjun nopealle kasvulle.
– Konseptimme perustuu hyvin pitkälti siihen, minkälaista palvelua asiakkaiden on havaittu kuluttajatutkimuksissa toivovan. Tämän pohjalta yritys alun perin perustettiin Norjassa vuoden 2015–16 vaihteessa, sanoo Ikonen.
Laajeneminen on ollut nopeaa, ja nyt ketjulla on jo 120 liikettä Pohjoismaissa. Suomessa liikkeitä on 12 ja palkattuja parturi-kampaajia 50, joista 14 on Turussa ja Raisiossa.
Ikosen mukaan Cuttersin tavoitteena on perustaa liike ensin Suomen 20 suurimpaan kauppakeskukseen ja sen jälkeen 20:een seuraavaksi suurimpaan.
Viime aikoina Cutters on selvittänyt mahdollisuutta perustaa kolmas liike Turun seudulle kauppakeskus Skanssiin.
– Sen jälkeen kartoitetaan sitä, olisiko kadunkadunvarsissa meille mielenkiintoisia liiketiloja, Ikonen kertoo.

 


 

TOP 15: Näistä osaajista on paljon pulaa Varsinais-Suomessa

  • Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
  • Lähihoitajat
  • Lastentarhanopettajat, erityisesti Salon seutu ja Turun seutu
  • Kodinhoitajat
  • Hammaslääkärit, erityisesti Salon seutu ja Turun seutu
  • Yleislääkärit, erityisesti Salon seutu ja Turun seutu
  • Ylilääkärit ja erikoislääkärit
  • Toimisto- ja laitossiivoojat, erityisesti Vakka-Suomi ja Turun seutu
  • Lastenhoitotyöntekijät, erityisesti Turun seutu
  • Liha- ja lypsykarjan, kotieläinten kasvattajat
  • Yhdistetyt maanviljelyn ja eläinten­ kasvatuksen harjoittajat
  • Kotiapulaiset ja -siivoojat, erityisesti Turun seutu
  • Erityisopettajat
  • Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät
  • Muut terveydenhuoltoalan työntekijät

Pulaa osaajista on myös
Turun seutu: Myös muut terveyden­hoitoalan työntekijät
Salon seutu: Sähkö- ja automaatio­insinöörit
Loimaan seutu: Baarimestarit
Vakka-Suomi: Psykologit

TOP 15: Näistä osaajista on ylitarjontaa

  • Yleissihteerit
  • Kirjastotyöntekijät
  • Kuvataiteilijat
  • Muusikot, laulajat ja säveltäjät
  • Näyttelijät
  • Johdon sihteerit ja osastosihteerit
  • Toimistosihteerit (terveydenhuolto)
  • Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat
  • Valokuvaajat
  • Sisustussuunnittelijat ym.
  • Muut taide- ja kulttuurialan asiantuntijat
  • Pankki- ym. toimihenkilöt
  • Matkatoimistovirkailijat
  • Taloushallinnon toimistotyöntekijät
  • Lentoemännät, purserit

Lähde: Ammattibarometri 2022. Barometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien työnäkymistä lähitulevaisuudessa. 

 

Teksti: Juho Niemistö

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here