Turku – Uki -radan kunnostussuunnittelu alkaa–Peruskorjaus mahdollistaa radan

0
Esimerkiksi Kappelintiellä Kalannissa on vartioimaton tasoristeys.

Väylävirasto julkaisi viime viikolla kuulutuksen Turku – Uusikaupunki -radan perusparannuksen sekä tasoristeysten suunnittelusta.

– Kun hanke on kuulutettu, se tarkoittaa, että se on virallisesti lähtenyt käyntiin, Etelä-Suomen kunnossapitoalueen päällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta sanoo.

Väylävirasto laatii perusparannussuunnitelman Turku – Uusikaupunki -radalle sekä Raisio – Naantali -rataosuudelle kesään 2023 mennessä. Suunnittelutyöhön kuuluvat myös neuvottelut maa-alueiden lunastuksista, joten suunnittelutyön aikataulu voi myös venyä.

– Emme voi etukäteen tietää, miten maanomistajat suhtautuvat ja minkälaisia asioita tulee ratkaistavaksi, Mäkelä summaa.

Hankkeessa asiantuntijakonsultteina toimivat Arttu Tuominen Arkos Oy:sta sekä Antti Lepistö Ramboll CM Oy:sta. Suunnittelutyön tavoitteena on kartoittaa nykyradan stabiliteetin tila, suunnitella tarvittavat stabilointitoimenpiteet sekä ratkaista miten tasoristeyksiä vähennetään ja miten jäljelle jäävistä tasoristeyksistä tehdään turvallisempia.

– Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen on iso osa hanketta. Toimenpiteet tarkentuvat suunnittelun edetessä, mutta käytännössä ne ovat tiejärjestelyjä, tilusjärjestelyjä, tasoristeysten poistoja ja korvaavia järjestelyitä, Tuominen toteaa.

Radan stabiliteetti varmistetaan nykyisen akselipainon mukaisen liikenteen mukaan. Mäkelän mukaan ensin tehdään pohjatutkimusta, jotta saadaan selville, missä varmuus ei ole riittävän suuri.

Stabiliteetti ei vaikuta radan nopeusrajoituksiin, vaan rajoituksiin vaikuttavat radan geometria ja tasoristeysten määrä.

– Radan teoreettinen maksiminopeus on 140 km/h, mutta realistinen tavoite on 100–120 km/h. Se selviää tässä tutkimuksessa, mitä radan geometria sallii. Kaikki se mikä on ulosmitattavissa, ulosmitataan, Mäkelä lupaa.

Antti Lepistö Ramboll CM:stä toteaa myös, että radan kurvejakin voidaan suoristaa matkustusmukavuuden lisäämiseksi. Mistään suurista muutoksista ei kuitenkaan ole kyse, lähinnä senttimetrien siirroista.

Radan enimmäisnopeuden nosto on ollut yksi vaatimus henkilöjunaliikenteen käynnistämiselle. Mäkelä korostaa, ettei tämä heidän käynnistämänsä hanke valmistele vielä henkilöjunaliikennettä.

– Pitää nyt ensin tehdä tämä selvitys ja korjaustoimenpiteet. Vasta sen jälkeen on realistista lähteä suunnittelemaan henkilöjunaliikennettä. Tässä toimeksiannossa ei suunnitella esimerkiksi mahdollisia seisakkeita. Meidän tehtävänä on nykyisen radan liikennöitävyyden varmistaminen ja henkilöjunaliikenteen mahdollistaminen myöhemmin.

– Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen vaatii paljon myös kunnilta: laitureitten ja liityntäliikenteen sekä pysäköinnin rakentamista, hän huomauttaa.

Turku – Uusikaupunki -radan sekä Raisio – Naantali -rataosuuden perusparannukseen on varattu Väyläviraston investointiohjelmassa kaikkiaan 81 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa Raisio – Naantali -rataosuudelle. Erkkilä korostaa, että kyse on kuitenkin vain varauksesta, rahoituksesta ei ole tehty päätöstä.

Hän myös muistuttaa, että nyt alkanut hankesuunnittelu on se vaihe, jossa ihmiset pääsevät vaikuttamaan. Väylävirasto järjestää radan perusparannukseen liittyviä yleisötilaisuuksia keväällä 2023, kun suunnitelmat alkavat hahmottua. Ratasuunnitelmat tehdään kuntakohtaisesti.

– Suunnitelma ei tarkoita, että kaikki toimenpiteet toteutetaan heti, vaan se on meiltä ikään kuin testamentti, mitä myöhemmin pitäisi tehdä, Erkkilä kiteyttää.