Uusi koti siivekkäille – Taivassalossa tutustuttiin linnunpönttöihin

0
Koti tervapääskylle ja leppälinnulle.

Kevät etenee nyt kovaa vauhtia. Lintujen pesimäpuuhatkin ovat jo hyvässä vauhdissa. Joidenkin kohdalla uusi sukupolvi, jollei ole jo maailmalla, kurkottelee pöntön sisällä nokka auki emolintujen tuomia herkkupaloja.

Vielä ehtii hyvinkin laittaa linnunpöntön. Jotkut kuten kirjosiepot ovat vasta saapumassa ja varhaisemmin pesineetkin saattavat hyvinkin pykätä kesän kuluessa toisenkin pesyeen. Etenkin tiaiset.

Riippuen siitä, mitä siivekkäitä pihallakin pyörii, valinnanvaraa pöntöissä on. Näitä esiteltiin lauantaina Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistyksen pönttötapahtumassa Taivassalossa. Eikä vain linnuille, mahtuipa joukkoon omat pöntöt liito-oravalle ja lepakoillekin.

– Tässä on parisenkymmentä erilaista pönttömallia eri lintulajeille. Perinteisistä tiais- ja kottaraispöntöistä erikoisasuntoihin, mallipöntöt omana käsityönään valmistanut Antti Raisio esittelee.

Avomallia tuulihaukalle ja hiiripöllölle, runkoa pitkin kiipustavalle puukiipijälle omanlaisensa, koskeloille ja haahkalle oma ”pesimälaatikkonsa”, pikkuvarpuselle ”rivitalo”, massiivisen kokoisia telkän- ja pöllönpönttöjä ja vasta tulossa olevalle ilmojen kiiturille tervapääskyllekin omansa.

Jopa käelle, vaikka se ei nyt ihan suorannainen pönttöpesijä olekaan. Leppälintu esimerkiksi saa toimia sijaisvanhempana ahnaalle käenpojalle.

– Käytin näihin isoihin pönttöihin vanhaa lautaa navetasta. Näin pöntöistä tuli jo alunperin luonnonmukaisia ja linnut eivät heti vierasta uutta, Antti kertoo.

Tapahtumaan osallistuneet kyselivätkin voiko pöntön maalata. Toki iloisen värisiä linnunpönttöjä pihoillakin näkee ja linnut niissä pesivät. Kunhan ei vain maalin tuoksu tai muu ominaishaju säikytä niitä. Paikasta riippuen luonnonmukaisuus on kuitenkin suositeltavampaa.

Pönttöjen puhdistuksesta myös kysellään. Se on suositeltavaa jos vain sen vaivan viitsii nähdä. Pönttöjä voidaan käyttää talvisuojana tai ruokavarastonakin. Puhdistuksella ehkäistään myös linnuille haitallisten tautien leviämistä. Myös orava on ehkä ehtinyt kantaa pöntön täyteen risuja.

Linnunpönttöjen ohella kysymyksiä herätti myös mainittu lepakonpönttö. Mistä se nahkasiipi sinne oikein ryömii. Alakautta menee, Antti esittelee. Mielenkiintoisia otuksia muutenkin, joten kannattaa kokeilla niillekin pönttöjä asetella.

Paras linnunpönttö on kuitenkin se jonka on itse valmistanut tai kokoon naputellut. Tämä on myös koko perheen mukava yhteinen harrastus, se nähtiin tässäkin tapahtumassa.

Lapset ovat hyvin avoimia ja kiinnostuneita luonnosta. Kertovat innokkaasti myös omista luontohavainnoistaan ja vasarakin kyllä pysyy heillä kädessä.

Pönttötapahtuma säesti omalla keväisellä huudollaan harmaapäätikka ja myös kevään ensimmäinen nuolihaukka taivaalta bongattiin.

Rauno Laine

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here