Väättäsen pellolla varhaisperunaon jo hyvässä kasvussa

0
Väättäsen tilalla työskentelee kuusi ukrainalaista työntekijää. Tänä keväänä mukana ovat myös työntekijöiden perheet. Kuvassa 14 vuotta tilan kausityöntekijöinä ahkeroineet Ruslan Koval (oik.) ja Ivan Kucheruk.

Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin Väättäsen tilalla Lokalahdentien varrella 14. huhtikuuta. Viikon kuluttua tästä isäntä Anssi Väättänen nostaa kasvuharsoa ja sen alla olevaa muovia, kaivaa yhden Timon maasta ja näyttää, miten pitkät juuret peruna on jo kasvattanut. Tästä penkistä päästään nostamaan uusia perunoita jo hyvissä ajoin ennen juhannusta.

– Kevät on tuntunut myöhäiseltä, mutta kun katsoin vanhoja tilastoja, asia ei olekaan niin. Kolme edellistä kevättä ovat olleet hyvin varhaisia ja perunaa on päästy istuttamaan jo maaliskuussa, mutta esimerkiksi 2018 aloitimme 19.4. ja 2014 vasta 21.4.

Väättänen viljelee perunaa noin 40 hehtaarin alalla. Pellot ovat osittain vanhaa järven pohjaa, osittain moreenipitoista rinnemaata. Ensimmäiset istutukset tehtiin rinteeseen, josta vähän aikaisemmin aurattiin vielä lunta syrjään.

Maa on sopivaa perunalle silloin, kun se ei enää tartu kengänpohjiin eikä siihen jää edes vahvoja jälkiä isännän askelista. Ennen istutusta maa kynnetään, jyrsitään ja käydään läpi seulakoneella, joka erottelee kivet ja kokkareet.

– Seulakoneita monet eivät käytä, sen katsotaan ehkä vievän liikaa aikaa. Meillä se kuitenkin on osoittautunut varsin hyödylliseksi ja perunoiden nosto on helppoa, kun kivet eivät haittaa. Kivien seulominen tietysti myös vähentää niiden määrää vuosi vuodelta ja heti seulomisen jälkeen maa näyttää siltä, ettei siellä ole yhtään kiviä.

Perunat istutetaan paririviin ja peitellään noin 10–12 sentin syvyyteen. Maa katetaan muovilla, jonka päälle vedetään kasvuharso. Muovin alla maa lämpiää hyvin ja jos kevät on kovin aurinkoinen, lämpö voi nousta jopa liian korkeaksi.

Muovi otetaan pois kun perunan varret tulevat pintaan. Kastelua tarvitaan, jos kesä on kuiva, mutta kastelulla on merkitystä myös taudinehkäisyssä.

– Kuivuus altistaa perunaruvelle. Etenkin Siikli ja Annabelle ovat sille herkkiä. Perunarupea voi ehkäistä aloittamalla kastelu heti, kun peruna on tullut pintaan ja pitämällä kasvusto märkänä koko ajan.

Perunalajikkeista tuttu Timo pääse usein ensimmäisenä maahan. Väättäsen mukaan lajike on helppo viljeltävä, sillä se kestää kylmää vähän paremmin kuin monet muut lajikkeet ja on yleensä hyvin terve.

– Joskus joku sanoo, että Timot ovat vetisiä, mutta jos näin on, niin ne ovat saaneet liikaa typpilannoitetta.

Muut lajikkeet Väättäsen pelloilla ovat Siikli, Annabelle, Solist ja Colomba. Siemenperunoita istutetaan kaikkiaan noin 80 tonnia. Viimeiset istutukset tehdään toukokuun viimeisellä viikolla. Perunat, joista osa on talviperunoita, myydään lähialueen kaupoissa.

Ruoan hinta on nousussa ja Väättänen uskoo, että myös perunan hinta tulee nousemaan. Paineita tulee lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hinnan noususta.

– Mikään yksittäinen asia ei olisi vielä kovin iso, mutta yhteisvaikutus tuntuu. Vaikea sanoa, mikä olisi riittävä korotus, mutta mielestäni kymmenen prosenttiakin on liian vähän. Tietysti toivon, että tuottajat saisivat työstään asiallisen korvauksen.

Väättäsen tila työllistää tällä hetkellä kuusi perheen ulkopuolista työntekijää. He ovat kaikki Ukrainasta ja useimmat heistä ovat olleet tilalla useana vuonna aikaisemminkin. Nyt mukana on myös työntekijöiden perheitä.

– Majoitimme perheet tosi nopealla aikataululla. Osa asuu Lokalahden keskustassa, osa kesämökeillä ja osa täällä tilalla. Lapset pääsivät Lokalahden kouluun. Parhaimmillaan täällä oli kymmenen lasta, mutta yhden työntekijämme vaimo lähti lasten kanssa jo takaisin Kiovaan. Hänellä on siellä oma kampaamo ja hän ajatteli, että on pakko lähteä töihin. 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here