Viikaisten purkutyöt johtivat vanhan rikoksen jäljille

1
Luu-Kallen katoamisen jälkeen opetuskäyttöön teetetty muovinen luuranko tervehti yhteislyseon 100-vuotisjuhlanäyttelyyn tulijoita syksyllä 1995.

Viikaisten tämän kevään purkutöiden yhteydessä on koulun liikuntasalin kellarista löytynyt luuranko. Löytö tehtiin jo pari viikkoa sitten, mutta rikosteknisistä syistä poliisi on pitänyt asiassa matalaa profiilia. Uudenkaupungin Sanomien tavoittama Lounais-Suomen poliisilaitoksen vanhempi rikostutkija Into Armas kertoi ballististen tutkimusten osoittaneen, että luuranko on koulurakennusta kymmeniä vuosia vanhempi.

– Onkin syytä epäillä, että kyseessä olisi koulusta vuonna 1994 anastettu Luu-Kalle. Myös tietyt tuntomerkit viittaavat siihen, että opetustehtävissä ansiokkaasti toiminut ja sittemmin kadonnut Kalle olisi löytynyt.

Löydön tehnyt, Viikaisten tontilla tehtäviä muinaisjäännöskaivauksia johtava turkulainen arkeologi Lempi Harja-Tupsutin, on luonnollisesti helpottunut.

– Löysimme luurangon kellarin peräosasta ja ympäristö näytti siltä, ettei sinne ole kukaan astunut jalallaan vuosikymmeniin. Luurangon kanssa samassa kerrostumassa oli muun muassa jumppamaikan tamburiini, Herkullista kouluruokaa sisäelimistä -teos vuodelta 1934 ja Bernhard Henrik Crusellin tuuba.

– Tuoreempia artefakteja löydöskokoelmassa esittävät kahdeksan paritonta tennissukkaa, haiseva pesäpalloräpylä sekä kondomiin puettu banaani, tai ainakin epäilemme sitä banaaniksi. Voi se toki olla kurkkukin, selvitti Harja-Tupsutin.

Se, miten varastetuksi ilmoitettu Luu-Kalle on päätynyt liikuntasalin kellariin, on yhä arvoitus. Arkistolähteiden avulla Luu-Kallen menneitä käänteitä sai kuitenkin jonkin verran selvitettyä. Näin kerrotaan Uudenkaupungin Sanomissa 28 vuotta sitten:

3. päivä heinäkuuta Uudessakaupungissa tapahtui erikoinen varkaus, kun Viikaisten kouluun murtauduttiin ja koulusta anastettiin luuranko, Luu-Kalle. Poliisilla ei ollut varkaudesta muuta johtolankaa kuin se, että kadotessaan Luu-Kalle oli ollut puettuna mustaan viittaan.

Tutkimuksista huolimatta sen paremmin varkaita, viittaa kuin luurankoakaan ei koskaan löytynyt.

Varkaus harmitti aikanaan syvästi, etenkin koulun opettajakuntaa. Luu-Kallen luuranko oli nimittäin niin sanotusti aitoa kamaa, tosin sillä oli huonot hampaat ja katkenneita kylkiluita. Lisäksi luurangon alaleuka oli kiinni vieterillä, mutta tämä puolestaan tarjosi veijareille mahdollisuuden huvitella Kallen kustannuksella aina tilaisuuden tullen. Luuranko tavattiinkin usein muun muassa tupakoimasta.

Vaikka koulussa yleisesti puhuttiinkin Luu-Kallesta, niin luurangon sukupuolesta ei ollut täyttä varmuutta, eli kyseessä saattoi olla Luu-Kaisakin. Mielenkiintoista onkin, että kun Uudenkaupungin Sanomien edesmennyt toimittaja Ulla-Maija Paalu kirjoitti Luu-Kallen kovasta kohtalosta artikkelin vuonna 2009, niin paria päivää myöhemmin lehden Tekstaillaan-palstalle lähetettiin seuraava viesti:

– Luu-Kalle, alias Eeva, matkusti pääkaupunkiseudulle viettämään värikkäämpiä eläkepäiviä kuin kuivassa varastohuoneessa hänelle täällä suotiinkaan.

Rikostutkija Into Armas kumppaneineen tunnistivat Luu-Kallen lopulta käden kyynärnivelen eli articulatio cubitin vanhasta vammasta, joka oli syntynyt koulun liikuntatunnilla.

Vanhempi rikostutkija Into Armas epäileekin nykytiedon valossa, että lehteen lähetetty tekstari oli tunnustus.

– Olen kuulustellut monia iältään sopivia henkilöitä jotka opiskelivat Viikaisten koulussa vuonna 1994. Koska rikos on jo vanhentunut niin monet ovat antaneet ymmärtää, että Luu-Kallen katoaminen tapahtui – kuten monet muutkin yhden palstan uutisiksi päätyvät tarinat – kännissä ja läpällä. Ilmeisesti luuranko todella pihistettiin koulusta ja vietiin joksikin aikaa pääkaupunkiseudulle. Helsingissä luuranko tuli tunnetuksi Lenitana ja tästä saimme käsiimme myös kuvamateriaalia.

Luu-Kallena Uudessakaupungissa tunnettu luuranko tuli Helsingissä tunnetuksi myös Lenitana.

– Kalle-Lenita palautettiin koululle myöhemmin samana vuonna, mutta koska sen tilalle oli jo hankittu uusi plastikluuranko, niin ruma ja rähjääntynyt Luu-Kalle lykättiin vähin äänin kellarikerroksen pimentoon, arveli Armas.

Henkilöitä, joiden kaappiin uudelleen löydetty Kalle-Lenitan luuranko mahtuisi seuraaviksi vuosikymmeniksi, pyydetään saapumaan Uudenkaupungin torille aprillipäivänä tänään 1. huhtikuuta kello 12.

Kaupunki myöntää luurangon vastaanottavalle henkilölle markkinointitukea. Luurangon nähtävillä olosta saatavat lipputulot henkilö saa pitää itse.

Teksti ja kuvat: Pirpa Sanka

1 KOMMENTTI

  1. Siis koululla on ollut myös toinen luuranko jonka vain pääkallo on tallella tiedetäänkö tästä mitään meille on ainakin sanottu että sillä on ruumiskin mutta sen olin paikasta ei tiedetä eli mikä homma. Pääkallon nimeksi on annettu Vladimir

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here