– Teillä on huikea projekti alkamassa. Olemme tutustuneet Wintterin suunnitelmiin ja Wintterin koulutilat vastaavat hyvin uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin, Itä-Suomen yliopiston luokanopettajien kouluttaja, filosofian tohtori Minna Haring aloittaa puheensa Uudessakaupungissa.
Haring ja lehtori Ulla Saastamoinen Tulliportin Normaalikoulusta olivat viime viikon torstaina yleisötilaisuudessa kertomassa Demotilassa, mitä yhteisopettajuus käytännössä on ja miten ilmiöoppiminen edistää oppilaiden oppimista.
Haring ja Saastamoinen ovat opettaneet neljättä luokkaa 4–5 yhteisopettajan tiimissä Joensuussa.
Tulliportin Normaalikoulussa on ollut vastaava tilanne kuin Uudessakaupungissa. Kouluun rakennettiin tilat, jotka ottivat huomioon yhteisoppimisen ja ilmiöopettamisen. Uudessakaupungissa rakennetaan täysin uudet tilat, joissa uusi pedagogiikka voidaan huomioida.
Haring ja Saastamoinen kertoivat, minkälaista koulunkäynti Tulliportissa on ollut. Oppitunnit ovat 45–75 minuutin pituisia. Pitkillä oppitunneilla pidetään jumppataukoja ja päivässä on myös yksi puolen tunnin välitunti.
4–5 opettajan yhteistiimi opettaa 83 oppilasta ja heillä on käytettävänään 3–4 eri tilaa.
– Meillä on erilaisia oppilasryhmittelyjä ja erilaista tilanjakoa. Opettajalla voi olla 10 oppilasta tai 30.
Lukujärjestyksessä ei ole oppiaineita, vaan ilmiö.
– Esimerkiksi viidennellä luokalla ensimmäisenä ilmiönä on ihminen. Ihmistä käsitellään matematiikan, kuvataitteitten, historian ja esimerkiksi biologian näkökulmasta, Saastamoinen kertoi.
Opetustilatkaan eivät ole perinteisiä luokkia. Tulliportin koulussa on opetustilassa esimerkiksi kota ja toisessa luola, jonka seinälle on maalattu kalliomaalauksia. Aistitila on avaraa tilaa, jossa voi käyttää 3D-laseja ja saada virtuaalikokemuksia.
Opettajien mielestä yhteisopettajuudesta on ollut paljon hyötyä ja myös oppilaat ovat antaneet yhteisopettajuudesta myönteistä palautetta.
– Oppilaat saavat hyvän esimerkin yhteisöllisyydestä, kun opettajatkin tukeutuvat toisiinsa.
Jos yhden opettajan vahvuutena on esimerkiksi it-taidot, toinen voi tuoda tiimiin erityisopettajan koulutuksen.
– Opettajan ja oppilaan henkilökemia ei aina toimi parhaalla tavalla, mutta oppilas voi oppia jonkin asian paremmin toisen opettajan opettamana, Ulla Saastamoinen kuvaili.
Oppitunneilla oppilaat saavat valita itse opiskelupaikan. Haring ja Saastamoinen kertoivat, miten ilmajoogaliinoista on tullut suosittuja lukupaikkoja.
Myös erityisoppilaat ovat hyötyneet yhteisopettajuudesta. Opettajat kokevat, että heillä on enemmän aikaa erityisoppilaille, kun ryhmissä oppilaat opettavat myös toisiaan.
– Etuna on myös, että erityisopettajan ja suomi toisena kielenä -opettaja ovat kaikkien oppilaiden käytössä.
Haring ja Saastamoinen korostivat, että yhteisopettajuus toimii kuitenkin vain, jos tietyt ehdot täyttyvät:
– Tilat ja akustiikka toimivat, hallinnolliset ratkaisut ja arjen organisointi tukevat yhteisopettajuutta sekä tiimi on toimiva, he luettelivat.
Viikaistenmäellä lähdetään ylöspäin
Viikaisten koulu on nyt purettu. Wintterin projektipäällikkö Marko Kivistön mukaan sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa ensi viikolla.
– Viikaistenmäellä lähdetään ylöspäin. Meillä on 2,5 vuoden hieno jakso edessä. Elämme ainutlaatuista aikaa, sillä Wintteri rakennetaan vain kerran.
Kivistö kertoi, että Wintterin suunnittelua on jatkettu vielä tänä keväänä yhdessä käyttäjäryhmien kanssa. Viimeksi on suunniteltu valaisinten sijaintia.
Sivistyspalvelujen erityisasiantuntija Inkeri Parviainen kertoi, miten Wintteri mahdollistaa uudentyyppisen opiskelun hyvin.
– Tilat eivät määrää pedagogiikkaa, vaan antavat mahdollisuuksia.
Näitä mahdollisuuksia tuo esimerkiksi nollakerrokseen sijoittuva Taitopaja, jossa on tilaa teknisille ja tekstiilitöille sekä tilat kuvaamataidon ja kotitalouden opetukseen.
Parviainen korosti myös Wintteriin rakennettavien liikuntatilojen monipuolisuutta.