Yleisö kuuluu halleihin

0

Kevät on penkkiurheilijan parasta aikaa. Useimpien palloilulajien sarjat ovat päättymäisillään ja nehän huipentuvat pudotuspeleihin ja lopulta finaaliotteluihin. Panokset kovenevat ja ratkaisuotteluiden kiihkeys saa pelaajienkin tunnelmat korkealle.

Ja mikä on hienointa fanien kannalta, pelejä pääsee nauttimaan paikan päältä koko sydämensä kyllyydestä. Muistetaan vielä, että muutama kuukausi sitten otteluita pelattiin tyhjille katsomoille.

Kevään aikana on tullut paikan päältä koettua jo monia hienoja urheilutapahtumia. Uusikaupunkilaisittain yksi hienoimpia tapahtumia oli maaliskuun lopulla pelattu Korisliiga-kauden päättänyt peli Loimaalla, jossa ratkaistiin sarjasta putoajan kohtalo.

Loimaalle lähti Uudestakaupungista kaksi bussilastillista faneja kannustamaan omiaan. Tunnelma oli uskomaton ja jotain sellaista, mitä ei uusikaupunkilaisten fanien toimesta ole yli kymmeneen vuoteen koettu.

Toinen iso tapahtuma, jossa olen paikan päällä kevään aikana tunnelmia aistinut on jääkiekkoliigan pudotuspelit. Turkuhallissa on pelejä tullut katseltua ja hieno tunne siitähän tulee, kun näkee ison areenan täynnä ihmisiä.

Kannustushuudot raikaavat, musiikki pauhaa, yleisö viheltää tuomareiden päätöksiä kohtaan ja perinteiset aallot tekevät ottelutapahtumista sellaisen kokemuksen, johon ei voi olla syttymättä oli kyseessä sitten pelaaja, vannoutunut kannattaja tai ihan vain neutraali penkkiurheilija.

Näissä otteluissa olen eläytynyt täysillä tunnelmaan, mutta sitten kaiken keskellä havahtuu siihen, että hetki sitten otteluihin ei edes pääsyt.

Yleisön merkitys urheilutapahtumissa on valtava. Se on urheilun suola ja periaatteessa maksavalle yleisölle urheilijat esiintyvät. Läpi pudotuspelien jääkiekkopelaajat ovat haastatteluissa korostaneet, kuinka hienoa on nähdä täysitupa, varsinkin kun viime vuoden keväällä kaikki ratkaisupelit pelattiin ilman yleisöä.

Ainutlaatuinen tilanne on myös käynnissä olevissa jääkiekkofinaaleissa, kun kahden finalistin kotihallit ovat mittapuultaan nykyjoukkueista suurimmat. Kaikissa finaaliotteluissa yleisömäärät ovat yli 10 000 katsojan. Aika harvinaista herkkua Suomen maalla.

Muun muassa tästä syystä jääkiekkoliiga teki viime viikolla liigahistorian kaikkien aikojen yleisöennätyksen pudotuspeleissä. Ratkaisupelejä on käynyt jäähalleissa katsomassa jo yli 300 000 ihmistä.

Jos pelaajille yleisön merkitys on tärkeä, niin itse seurat kiittävät myös suuria katsojamääriä. Nykyaikana ottelutapahtuma ei ole pelkästään vain se ottelu, vaan sen ympärille on rakennettu lukuisia ravintoloita, kahviloita, lasten leikkimaailmoja ja fanituotemyyntiä.

10 000 katsojan ottelutapahtumissa oheispalvelut tuottavat tuloja seurojen kassoihin puhumattakaan lipputuloista. Jos ajatellaan teoriassa 10 000 ihmisen maksavan lipusta 15 euroa, niin ei tarvitse pitkää matikkapäätä ymmärtääkseen, kuinka ison summan seura tilittäisi pelkästään lipputuloista. Toki jääkiekossa pudotuspelien lipputulot menevät joukkueiden yhteiseen pottiin, josta tulot jaetaan seurojen kesken, mutta isoista summista kuitenkin puhutaan.

Kevät on osoittanut sen, että urheilu voi hyvin ja on parempaa, kun yleisö pääsee halleihin. Toivottavasti ei enää koronan takia jouduta pelaamaan yhtäkään ottelua ilman maksavia asiakkaita.

Eero Siivonen

toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here