– Pyrin huomioimaan vaatteiden kestävyyden yhä enemmän omissa vaatevalinnoissani, Pietilä kertoo.
Kestäviksi vaatteiksi määritellään usein vaatteet, joissa on huomioitu sekä tuotantoprosessin ekologisuus ja eettisyys että vaatteen elinkaaren mahdollisimman korkea ikä. Monet mediat ovat uutisoineet vaatteiden kestävää kehitystä hidastavista tekijöistä ja usein niissä korostuu erityisesti tuotantoprosessien ongelmat.
– Minusta on todella hyvä, että vaatteiden tuotannon ongelmista uutisoidaan, ja että epäkohdat ovat nykyään enemmän esillä, Pietilä toteaa.
Uutisointi epäkohdista saa monet harkitsemaan paremmin valintojaan ja ajattelemaan enemmän kulutustottumustensa seuraamuksia.
– Varsinkin skandaalit pikamuotia tuottavien yritysten työntekijöiden työoloista ja ihmisoikeusrikkomuksista on saanut ihmiset pohtimaan enemmän valintojaan, Pietilä pohtii.
Uusien vaatteiden ostamiselle on nykyaikana useita vaihtoehtoja.
– Itse en osta enää kaikkia vaatteita uutena, niin kuin ennen, Pietilä kertoo.
– Nykyään esimerkiksi korjaan vaatteita, kun ne hajoavat, Pietilä jakaa.
– Olen myös luonut vanhoille vaatteille uusia käyttötarkoituksia, esimerkiksi tekemällä niistä kangaskasseja, Pietilä jatkaa.
Ihmisten suhtautuminen kestävästi tuotettuihin vaatteisiin on muuttunut ajan kanssa.
– Erityisesti parina viimeisenä vuotena positiivista kehitystä on mielestäni näkynyt, Pietilä kertoo.
– Onneksi esimerkiksi kirppiksiltä ostamista ja vaatteiden lainaamista sekä korjaamista ei pidetä enää noloina, Pietilä avaa.
Aidosti kestävästi tuotetun vaatteen löytäminen voi olla vaikeaa, eikä vaatteen kestävyyden varmistaminen ole aina yksinkertaista.
– Olen itse vasta viime aikoina herännyt siihen, että myös eettisinä pidetyt yritykset eivät oikeastaan aina toimikaan niin moraalisesti, Pietilä toteaa.
Monilla tarkkaavainen suhtautuminen vaatteiden kestävyyteen näkyy myös muiden kulutustuotteiden valinnoissa.
– Esimerkiksi itse vältän kaikenlaista hävikkiä ja tämä ajatusmaailma on levinnyt vaatteiden ostamisesta myös muihin asioihin, Pietilä kertoo.
Yhteiskunnassa vallitseva suhtautuminen vaikuttaa ymmärrettävästi yksilöiden tekemiin valintoihin myös vaateostoksilla.
– On hienoa, että nykyään yhteiskunnalta tulee rohkaisevampia viestejä parempien valintojen tekemiseen, Pietilä kertoo.
– Tietoa voisi silti levittää vielä enemmän, sillä uskon, että tiedon levittäminen on vahvin tapa vaikuttaa asioihin, Pietilä jatkaa.
Valtiolla on iso rooli ihmisten tekemien valintojen takana.
– Suomi on mielestäni maana vaatteiden kestävän kehityksen edistämisen suhteen puolivälissä, sillä paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävää, Pietilä pohtii.
Ihmisillä on erilaisia kriteerejä vaatteiden ostamiseen ja yksilöillä on eri lähtökohdat vaatteiden eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden huomioimiseen.
– Raha on ymmärrettävästi vähätuloisille tärkein kriteeri vaatteita ostettaessa, Pietilä toteaa.
– Arvomaailmakin tietysti vaikuttaa vaatteiden ostamiseen, mutta on hyvä muistaa, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet ostaa kestävämpiä vaatteita, Pietilä jatkaa.
Myös eri ikäluokkien välillä saattaa huomata suhtautumiseroja vaatteiden ostamiseen liittyen.
– Uskon, että varsinkin monilla nuorilla on samankaltaisia ajatuksia vaatteiden kestävästä kehityksestä kuin minulla, sillä nuoret ovat nykyään tietoisempia aiheesta, Pietilä miettii.
– Toisaalta luulen, että osa ihmisistä on vieläkin todella kiinni vaatteiden kulutuskulttuurissa, Pietilä lisää.
Valinnanvara kasvaa vaatemarkkinoilla jatkuvasti, mikä voi aiheuttaa paineita kestävämpien valintojen tekemiseen.
– On hankalaa olla kuluttaja nyky-yhteiskunnassa, Pietilä pohtii.
Pietilä toivoo, että ihmiset keskittyisivät enemmän vaateostoksiinsa.
– Kannustan kaikkia parempien valintojen tekemiseen oman tilanteen mukaan, Pietilä kehottaa.
Iiris Soininen