Haudattujen naisten tarinoita – Sannon hautausmaalla lepää tiedenainen, nimienkeksijä, suurperheen äiti, kääntäjäjulkkis ja linja-auton rahoittaja

0
Museonjohtaja Mari Jalava kertoi hautausmaalle haudattujen uusikaupunkilaisnaisten tarinoista. Taustalla Hammarin suvun hauta. Rauha Hammar oli yksi Suomen ensimmäisistä naislääkäreistä.

Uudenkaupungin museo järjestää kesän aikana teemaopastuksia Uudenkaupungin Sannon hautausmaalla. Kierroksilla kuulee esimerkiksi uusikaupunkilaisten naisten tai paikallisten kulttuurivaikuttajien tarinoita.

Naisten tarinoihin keskittyvällä kierroksella museonjohtaja Mari Jalava johdattaa ryhmää muun muassa yrittäjien, tiedenaisten, laivanvarustajien ja tavallisten perheenäitien hautakiville.

– Kierroksella ei ole kyse merkkihenkilöistä, koska jokaisella tänne haudatulla on oma merkityksensä ja tarinansa. Kerron kierroksella, minkälaista naisten elämä on ollut. Sannon hautausmaalle on haudattu ihmisiä vuodesta 1849 lähtien, Jalava sanoo

Harmaa kookas graniittihautakivi on hautausmaan kaakkoisnurkassa lähellä autotietä. Kyseessä on Salmen kartanon omistaneiden Hammareiden hauta. Hammarit muuttivat Uuteenkaupunkiin Laitilasta 1870-luvulla.

– Vuosina 1878–1965 elänyt Rauha Hammar oli tiedenainen. Hän syntyi Uudessakaupungissa, kävi lyseon Turussa ja opiskeli lääketiedettä Helsingissä ja Berliinissä. Hän oli ensimmäisiä Suomessa väitelleitä naistohtoreita ja hänestä tuli korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka tutki myös laulufysiologiaa, Jalava kertoo.

Hammar oli kiinnostunut Turkin ja Unkarin kielistä ja kulttuurista. Hän harrasti laulamisen lisäksi muun muassa etunimien keksimistä. Hammar julkaisi seitsemän Nimikalenteria ja keksi yhteensä noin 7 000 ristimänimiehdotusta tytöille ja pojille.

– Joskus käyttöön tulleita Hammarin nimiehdotuksia olivat muun muassa Hoiva, Hurma, Joutsen, Joutsi, Kide, Kontio, Tuokko ja Vire. Kokonaan käyttämättä jäivät esimerkiksi Ahera, Apakko, Ehva, Horva, Lupikko, Rievä, Sukkula, Tuovle, Inehmo, Kuontalo, Orja ja Renko, Jalava listaa.

Jalava kuljettaa opastettavaa ryhmäänsä läpi hautausmaan ja kertoo Sigrid Kräkin haudan kohdalla kaupungin keskustassa sijaitsevan Kräkin talon historiasta. Seuraavaksi hän pysähtyy kertomaan Japanin keisarin kunniamitalilla palkitsemasta Marta Keravuoresta .

– Marta oli omaa sukuaan Pihlamaa tai Pihlman ja hän syntyi Uudessakaupungissa vuonna 1888. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Uudenkaupungin yhteislyseosta ja toimi opettajana, mutta tunnetuin hän oli japanilaisen kirjallisuuden kääntäjänä. Hän käänsi japanilaissatuja ja lyriikoita ja oli aikansa julkimo Japanissa, Jalava paljastaa.

Hautausmaan etelälaidalla on punaisesta graniitista tehty kookas hauta. Kyseessä on tupakkatehtailija Fredrik Wahlbergin ja hänen vaimonsa Elizabeth ”Lizzie” Wahlbergin hauta.

– Elizabeth oli rahoittamassa yhtä Suomen ensimmäistä linja-autoa. Auto laivattiin Saksasta Turkuun ja yritettiin ajaa sieltä Uuteenkaupunkiin, mutta moottori hajosi Kodjalassa. Uutta moottoria odoteltiin parin kuukauden ajan ja sen jälkeen Turkuun matkalla ollut linja-auto jäi Orivon kohdalla mäkeen kiinni. Lopulta paikallinen linja-autohanke haudattiin vähin äänin ja auto siirtyi Turun paikallisliikenteen käyttöön, Jalava summaa.

Jalava kertoo myös muun muassa urkutehtailijan vaimon Maria Helena Rinellin , sukkatehtailija Maria Malmlundin , punaisten teloittaman Martta Lehtisen ja valokuvaaja Augusta Olssonin elämästä. Yhteensä hautausmaakierroksella pysähdytään kuulemaan liki parinkymmenen paikallisen naisen tarinaa.

Fakta
Opastetut hautausmaakierrokset

8.6. Kiveen kaiverrettuja -kulttuurivaikuttajakierros
11.8. Naisten tarinoita -kierros.
Ilmoittautuminen museoon tai kaupungin verkkosivujen kautta.
Kierrokset ovat maksullisia.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän