Kaupungin virastotalolle, poliisilaitokselle, U-Soten palveluihin tai vaikka päiväkoti Aurinkolinnaan kuljetaan nyt Kasarminlahdentietä, Mörnenkatua tai Poliisikujaa pitkin entisen Välskärintien sijaan. Uudet kadunnimet kertovat kaikki alueen historiasta.
Kuten edellisessä kirjoituksessa selvisi, oli tällä alueella Turun tarkk´ampujapataljoonan reservikomppania vuosina 1883–1899. Kasarmin aikaiset rakennukset olivat sen jälkeen vuosia tyhjillään, kunnes alueelle perustettiin mielisairaala.
Kasarmin toiminta oli lopullisesti päättynyt huutokauppaan 1901. Samaan aikaan kunnille tuli mahdolliseksi perustaa kuntien yhteisiä mielisairaaloita. Monin paikoin ne rakennettiin juuri käytöstä poistettujen kasarmien alueille.
Tähän päädyttiin myös Uudessakaupungissa. Aika ideasta toteutukseen kesti täällä kuitenkin pitkään. Sairaala oli ns. piirimielisairaala eli sen perustamisessa oli mukana yli 20 varsinaissuomalaista ja satakuntalaista kuntaa.
Keväällä 1913 saatiin senaatilta päätös, että kasarmin rakennukset luovutetaan perustettavalle sairaalalle. Hankkeeseen palkattu arkkitehti Ernst Kranck päätyi siihen, että vain jotkut kasarmin aikaisista rakennuksista voidaan hyödyntää sairaalan käyttöön. Uusi päärakennus oli ainakin rakennettava.
Ensimmäiset hoitoalan työntekijät mielisairaalaan palkattiin keväällä 1915. Kasarmin entinen puinen upseerirakennus kunnostettiin sairaalan miesten osastoksi, johon valmistui vuonna 1916 20 potilaspaikkaa.
Tätä rakennusta laajennettiin vuonna 1936 ja se kunnostettiin lääkärin ja taloushenkilöstön asuinrakennukseksi. 1970-luvulla tässä rakennuksessa toimi päiväkoti ja nykyään ulosottovirasto.
Vuonna 1916 valmistui myös naisille oma puinen 20-paikkainen sairaalarakennus. Tämäkin rakennus muutettiin 1930–40-luvuilla henkilökunnan asuintiloiksi. Tämä nykyään vihreäksi maalattu puurakennus on yhä asuinrakennuksena.
Entisestä kasarmin miehistörakennuksesta kunnostettiin 1916 sairaalan talousrakennus. Tämäkin rakennus muutettiin myöhemmin henkilökunnan ja heidän perheidensä asuintiloiksi. Tämä rakennus tuhoutui tulipalossa 1967.
Kesäkuussa 1914 senaatti hyväksyi arkkitehti Kranckin piirustukset sairaalan päärakennuksesta, mutta rakennus valmistui vasta 1918.
Ernst Albin Kranck oli suomalainen arkkitehti, joka oli erikoistunut juuri suuriin julkisiin rakennuksiin. Kranck oli mm. yksi Turun Kakolan vankilarakennuksen arkkitehdeista.
Sairaalarakennus oli jo pian ahdas ja sitä laajennettiin siipiosastoihin tehdyillä korotuksilla vuonna 1925. Tämä rakennus on nyt se vihreäksi maalattu ja juuri kunnostettu rakennus, jossa mm. kaupungin hammashoitola toimii.
Aika pian myös laajennettu sairaala todettiin liian pieneksi ja alueelle suunniteltiin uusi mielisairaalarakennus. Tämän rakennuksen suunnitteli useita sairaalarakennuksia piirtänyt arkkitehti Axel Mörne . Jo rakennusaikana tätä sairaalarakennusta ryhdyttiin kutsumaan nimellä ”Mörne”.
Sairaalarakennus vihittiin käyttöön 1936. Tässä rakennuksessa sijaitsevat nykyään mm. poliisilaitos ja kaupungin virastot.
Talvi- ja jatkosodan aikana piirisairaalan osastoilla toimi myös sotasairaala. Sairaalan tiloihin evakuoitiin paitsi Rauhan ja Tammisaaren mielisairaaloiden potilaita, myös sodassa haavoittuneita sekä tuberkuloosiin sairastuneita.
Talvisodan ajan ainoat Uuteenkaupunkiin osuneet ilmapommitukset 12.1.1940 osuivat lähelle sairaala-aluetta ja rikkoivat sairaalarakennusten ikkunoita.
Vanha 1918 rakennettu sairaalarakennus oli sodan jälkeen myös telakan työntekijöiden asuntolana. 1960-luvun lopussa rakennus saneerattiin perusteellisesti ja sen jälkeen se toimi mielisairaalan ns. B-sairaalana.
Sairaanhoitopiiri myi rakennuksen vuonna 2016 nykyiselle omistajalle, jolta Uudenkaupungin kaupunki on sen vuokrannut nykyiseen käyttöön.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myi vuonna 1936 valmistuneen Mörnen rakennuksen Uudenkaupungin kaupungille vuonna 1993 ja kaksi vuotta myöhemmin siihen sijoittuivat ensimmäiset virastot.
Vehmaan kihlakunnan rekisteritoimisto muutti taloon toukokuussa 1995 ja kesäkuussa poliisi siirtyi sinne vanhalta raatihuoneelta Rauhankadulta. Kaupungin virastot muuttivat Mörneen huhtikuun lopulla 1999 Levysepänkadun kerrostalosta.
A-sairaala, johon mm. terveyskeskus on nyt muuttanut, valmistui mielisairaalan päärakennukseksi vuonna 1962.
Tämän rakennuksen arkkitehtina oli Pekka Hakaniemi . Potilaspaikkoja piirisairaalassa oli esim. 1970-luvulla lähes 500. Mielisairaala olikin pitkään yksi Uudenkaupungin suurista työllistäjistä. Vielä 1990-luvulla sairaala työllisti vakituisesti noin 350 työntekijää. Sairaala oli myös monen uusikaupunkilaisnuoren varma kesätyöpaikka.
Alueelle on nyt rakenteilla myös uusi katu, Golfintie. Golfkentän kivinen klubi- ja ravintolarakennus on mielisairaalan entinen eläinsuoja, joka valmistui syksyllä 1922 kahdeksalle lehmälle, kahdelle hevoselle ja 20 sialle. Myöhemmin tässä toimi mm. sairaalan työpajatiloja.
Vuonna 1951 mielisairaalalle rakennettiin vielä lisää henkilökunnan asuintiloja rakennukseen, johon valmistui myös sairaalan juhlasali. Nyt tätä taloa kutsutaan ”keltaiseksi taloksi” ja siihen on nyt avautumassa mm. Aurinkolinna-päiväkoti.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Nykyisen kaupungin virastotalon alueelle on juuri päätetty uudet kadunnimet, jotka kertovat alueen mielenkiintoisesta historiasta. Alueen historiaa on aikaisemmin käsitelty kirjoituksessa, jossa selvisi, miksi alueella on Kasarminlahdentie.
Tässä kirjoituksessa saadaan selvitys Mörnenkadulle, Poliisikujalle ja Golfintielle.
