Lehtomaisissa metsissä vastaan voi tulla upea kukkamatto, kun sinisen ja liilan sävyissä ihastuttavat sinivuokot ja valkeana kukkivat valkovuokot peittävät paikoin laajoinakin mattoina metsänpohjaa. Nämä keväiset kukkijat kiirehtivät kukkaan ennen kuin lehtipuiden lehdet kasvavat – aikaisin keväällä ne osuvat pölyttäjien tutkaan paremmin lehdettömien puiden alta.
Aikaisin keväällä kukkii myös näsiä. Kukkaretkeilijän harmiksi tämä pieni pystykasvuinen pensas on monin paikoin jo ehtinyt kukkia. Näsiän kukat puhkeavat suoraan paljaiden oksien kärkiin, ja vasta myöhemmin kasviin kasvaa lehdet. Hyväntuoksuiset vaaleanpunaiset kukat houkuttelevat hyönteisiä. Myöhemmin kesällä linnut syövät kasviin muodostuvia marjoja.
Ihmisille näsiä on kauttaaltaan hyvin myrkyllinen, joten kauniita kukkivia oksia kannattaa tyytyä ihastelemaan luonnossa. Näsiä tarvitsee kasvupaikakseen kalkkipitoista maata, joten ihan joka metsästä sitä tuskin löytyykään.
Lounais-Suomessa ja saaristossa kevätkukkaretkeilijä voi törmätä puutarhoistakin tuttuun keltaiseen kukkijaan, kevätesikkoon. Kevätesikon tieteellinen nimi tarkoittaa ’kevään ensimmäistä’.
Myös suomenkielinen nimitys esikko viittaa esikoiseen, ensimmäiseen. Myrkyllistä kevätesikkoa on aiemmin käytetty monenlaisessa kansanlääkinnässä, mutta kasvi on viisainta jättää kasvupaikalleen kasvamaan.
Lehtojen kevätkukista kevätlinnunherne on pieni ruohomainen virnakasvi, jonka siron vaatimaton olemus jää kukinta-ajan ulkopuolella helposti huomaamatta. Kukkiessaan kasvi erottuu kuitenkin lehtojen ja tuoreiden metsien aluskasvillisuudesta vaivatta, kun sen kirkkaan purppuranpunaiset kukat kiinnittävät helposti huomion.
Kevätlinnunherneen kukinto on kiehtovan kaksivärinen: sen yksittäiset kukat aukeavat purppuranpunaisina, mutta niiden sävy muuttuu kukan vanhetessa sinisemmäksi.
Puutarhaharrastajalle kevätlinnunherneen kukinnossa on jotain tutun näköistä, ja totta tosiaan, kasvi kuuluu hernekasvien heimoon. Kevätlinnunhernettä kasvatetaan jonkin verran myös koristekasvina. Ennen kaupallisten kukkatarhojen yleistymistä sitä kerättiin suuria määriä toreilla myytäväksi.
Kosteilla kasvupaikoilla viihtyvät iloisen keltainen, kiiltävälehtinen rentukka ja toukokuussa valkoisina voimakkaasti tuoksuvina ryöppyinä kukkiva pieni puu, tuomi. Monen muun kevätkukkijan tavoin myös tuomi ja rentukka ovat ihmisille myrkyllisiä.
Niinpä keväisen kukkaretken muistoja on turvallisinta tallentaa kuvamuodossa kameran tai kännykän avulla.
Lily Laine