Kirkkourut kuin jättiläisen soitin – Esa-Pekka Hiltunen ajaa musiikkiopiston soittotunneille Turusta Ukiin

0
Esa-Pekka Hiltunen on opetellut urkujen soittoa nyt vuoden verran. Suvivirsi soi jo komeasti.

Suvivirsi soi Uudenkaupungin uudessa kirkossa keskellä arkipäivää. Esa-Pekka Hiltunen , 33, on ajanut Turusta Uuteenkaupunkiin harjoittelemaan kirkkourkujen soittoa. Hiltunen on käynyt Vakka-Suomen musiikkiopiston tunneilla Uudessakaupungissa kerran viikossa syksystä 2021 alkaen.

– Korona-aikana on tullut kuunneltua paljon musiikkia Youtubesta. Vuoden 2020 lopussa innostuin kuuntelemaan erityisesti urkumusiikkia.

Yläkouluikäisenä sähkökitaraa bändissä soitellut Hiltunen alkoi miettiä, voisiko urkujen soittoa harrastaa vai pitääkö olla kanttori päästäkseen soittamaan kirkkoon. Hän alkoi kysellä soittotunteja eri oppilaitoksista. Vastaus tuli Vakka-Suomen musiikkiopistosta niin nopeasti, että hän ilmoittautui oppilaaksi Uuteenkaupunkiin ennen kuin ehti selvitellä mahdollisuuksia omassa kotikaupungissaan Turussa.

Hiltusen opettajana Uudessakaupungissa toimii Kustavin kirkon kanttori Essi Takkinen.

– Opetus on todella laadukasta. Essi on hyvällä tavalla vaativa, Hiltunen kehuu opettajaansa.

Myös oppilas on hyvin motivoitunut. Hiltunen hankki jo ennen soittotunteja kotiin sähköurut ja opetteli nuotit ja urkujen osat.

Urut herättävät hänessä myönteistä mielialaa.

– Soittaminen on hyvää vastapainoa työlle ja stressin purkua. Pahan olon tunteet saa siirrettyä sormia pitkin sormioihin, jalkoja pitkin jalkioon ja pilleistä ulos. Annan jättiläisen huutaa pahat olot ulos, hän kuvailee tunnetilaa soittaessaan.

Kirkkourkujen soittamiseen pitää keskittyä niin, että kaikki muut asiat unohtuvat. Hiltunen sanoo, että soiton opettelu parantaa myös motoriikkaa ja on hyvää aivotyötä.

Sähkökitaraan verrattuna kirkkourut ovat vaativa instrumentti.

– Se on kuin soittaisi useita orkesterin instrumentteja yhtä aikaa. On mahtava tunne hallita näin suurta soitinta.

– Uudenkaupungin Uuden kirkon urut ovat 28-äänikertaiset. Tällä hetkellä Suomen suurimmat urut ovat Lapualla. Ne ovat 85-äänikertaiset ja uruissa on 6 666 pilliä. Helsingin musiikkitalolle on valmistumassa vielä suuremmat, 123- äänikertaiset urut, hän kuvailee kirkkourkujen jättiläismäisyyttä.

Hiltunen rakastaa urkujen sointia ja erityisesti sitä, että jokainen instrumentti on yksilöllinen. Hän on päässyt itse testaamaan neljät eri urut: Uuden kirkon urkujen lisäksi Uudenkaupungin siunauskappelin urkuja, Turussa Mikaelinkirkon sekä Maarian kirkon urkuja.

Parin viime vuoden aikana hän on kiertänyt lähikirkkoja myös kuunnellakseen erilaisia urkuja.

– Niitä ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Kirkkourkujen hienous on juuri siinä, että ne on rakennettu käsityönä juuri siihen tilaan. Kirkkotila on ikään kuin osa soitinta, urkujen rakentamisessa on pitänyt huomioida tilan akustiikka.

Myös urkujen fasadit, julkisivut, ovat erilaisia. Fasadi voi olla hyvin koristeellinen, kuten Uuden kirkon uruissa. Uudenkaupungin urut ovat valmistuneet 1865. Kauppias Gabriel Ceder halusi lahjoittaa uuteen kirkkoon urut. Ne päätettiin tilata tunnetusta tanskalaisesta Marcussen & Sønin urkutehtaasta.

Fasadissa näkyy vain pieni osa urkujen pillistöstä. Hiltunen esittelee myös urkukaapin, jonka pienimmät pillit ovat vain muutaman sentin mittaisia ja suurimmat nelimetrisiä.

– Keksintönä urkujen historia on pitkä, sillä ensimmäiset urut on tehty jo yli 2000 vuotta sitten, vuonna 246 eKr. Ne olivat ns. vesiurut, myöhemmin kehitettiin paineilmalla toimivat urut. Urut olivat sen ajan huipputekniikkaa, mutta ovathan ne vieläkin, Hiltunen kehuu.

Hänen haaveenaan on, että hän oppisi soittamaan virsiä kirkkouruilla. Haave on jo osin toteutunut, sillä Suvivirsi soi mahtipontisesti. Seuraava askel olisi ottaa haltuun Johann Pachelbelin sävellyksiä tai Johann Sebastian Bachia.

– Olen alkanut pitää yhä enemmän klassisesta musiikista, mutta voihan kirkkouruilla soittaa vaikka Nightwishia.

Kirkkourkujen soittamiseen liittyy yksi pieni yksityiskohta, jota harva maallikko tietää. Soittaja käyttää ns. urkukenkiä.

– Tai oikeasti nämä ovat tanssikengät. Kengissä pitää olla ohut sileä pohja sekä pieni korko, jotta pystyy kohdistamaan painalluksen oikeaan jalkiokoskettimeen. Samalla suojataan jalkiota likaantumiselta ja roskaantumiselta, Hiltunen esittelee.

Muutenkin hän on pukeutunut klassisesti, koska se sopii hänen mielestään instrumentin henkeen.

Ugissa on ollut oma urkutehdas

Jens Zachariassen tuli johtamaan Uuden kirkon Marcussen-urkujen pystyttämistä vuonna 1865 Uuteenkaupunkiin.

Asuessaan Uudessakaupungissa hän rakastui kauppias Rivellin tyttäreen, Maria Helena Rivelliin, ja heistä tuli aviopari vuonna 1869.

Seuraavana vuonna Jens Zachariassen perusti kaupunkiin urkutehtaan.

Uudenkaupungin urkutehdas toimi yli 50 vuotta. Tehtaassa rakennettiin kaikkiaan 140 kirkkourut. Uudenkaupungin Pyhämaan ja Someron kirkoissa on edelleen käytössä Zachariassenin tehtaan urut.

Lähde: Sikses kiva paikka -blogi, Mari Jalava