Kriisiytyvä kuntatalous

0

Kuten Uudenkaupungin Sanomissa uutisoitiin, asukasluku jatkaa laskuaan. Yksityiskohtana tuossa trendissä on mm. varhaiskasvatusikäisten lasten väheneminen tämän vuoden talousarviopäätöksen jälkeen, -34 lasta.

Talousarviokirjassa lukee sanatarkasti ”Talousarviossa ei ole otettu huomioon ennakoimatonta lapsimäärän kasvua, mistä aiheutuu kahden lisäryhmän perustaminen/kuuden lisähenkilön palkkaaminen. Kaupunginhallituksen muutokset: Varhaiskasvatuksen uuden ryhmän perustamiseen varataan 150 000 euroa”.

Milloinkahan tuo lapsimäärä alkaa kasvamaan?

Viimeisimpien julkaistujen laskelmien mukaan Uudenkaupungin valtionosuudet ovat tänä vuonna 33 560 094 euroa. Ensi vuonna kaupungin valtionosuudet ovat 6 265 272 euroa, vähennystä on siis -81,3 prosenttia.

Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 70 536 000 euroa ja ensi vuonna 33 572 000 euroa.

Kaupungin tuloveroprosentti on nyt 20,75 %. Ensi vuonna tuloveroprosentti on 8,11 %.

Soten lopullinen vaikutus kaupungin talouden tasapainoon on negatiivinen, -59 euroa/asukas.

Uudenkaupungin kaupunkikonsernin velka on nyt noin 80 miljoonaa euroa. Wintterin rakentaminen lisää velkaa/vastuita vähintään 70 miljoonaa euroa. Wintterin palvelusopimus lisää vastuita vähintään 30 miljoonaa, jätevesien purkuputken siirto n. 20 miljoonaa euroa (?).

Purkuputkeen liittyvässä Aluehallintoviraston päätöksessä lukee ”Jos jätevesien purkupaikkaa ei siirretä pois Uudenkaupungin vesimuodostumasta, sen ekologisen tilan oletetaan heikkenevän entisestään ja olevan huono vuoteen 2027 mennessä”.

Velkaa ja vastuita on kaupunkikonsernilla täten vuosina 2025–2026 yli 200 miljoonaa euroa.

Entä sitten maksajien joukko. Huhtikuun 2022 tilaston mukaan ennakonpidätystä maksavia palkkatyöläisiä oli 6284 henkilöä. Ennakonpidätystä maksavia eläkeläisiä oli 4994.

Käyttämällä hyväksi Kuntaliiton kunnille apuvälineeksi tekemää ”jakoavainta” ja simuloimalla siihen seuraavat muutokset: sote-menot kasvavat 0,5 miljoonaa euroa (=valtionosuus pienenee vastaavalla summalla) ja lisätään käyttömenoihin Wintterin, sen valmistuttua aiheuttama lisä (=leasingvuokra + palvelusopimus + käyttömenot) sekä korkotason nousu, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Lopputulos on se, että vuosikate painuu 2025–2026 miinukselle ja tämä hehkutettu ylijäämä on syöty parissa vuodessa eikä velkaa saada lyhennettyä.

Se on kriisikunta sitten.

Ari Saastamoinen

kaupunginvaltuutettu