Kustavin kunnanjohtajalle ei ole yhtään pahitteeksi, että viihtyy merellä. Rauno Peltola on siinä mielessä juuri sopivan sorttinen kunnanjohtaja Kustaviin.
– Kun ajoin tänne haastatteluun, ajoin ensimmäistä kertaa maantietä Kustaviin. Tätä ennen on tullut käytyä Kustavissa vain veneellä, Peltola naurahtaa.
Liedon johtotehtävistä Kustaviin siirtynyt Peltola aloitti toukokuun alussa ”viiden vuoden rykäisynsä”, kuten hän itse luonnehtii. Kuusikymppinen Peltola on ehtinyt tehdä ja kokea kuntapuolella monenlaista, viimeksi Liedon vs. kunnanjohtajana.
Kustavin kunnanjohtajan paikka kiinnosti kunnan hyvän maineen vuoksi.
– Jos Kuopion torilla kysyy, tiedetäänkö siellä Lieto tai Kustavi, niin veikkaan, että Kustavi tiedetään paremmin. En tiedä, mihin Kustavin hyvä tunnettuus perustuu, mutta onhan tällä kunnalla todella hyvä imago.
Peltola arvostaa edeltäjänsä, vuosikymmeniä Kustavia luotsanneen Veijo Kataran toimia kunnassa. Kustavin kunnan talous on hyvässä kunnossa, veroprosentti on maakunnan alhaisin ja asukaslukukin kasvussa. Peltola lupaa, että samalla linjalla jatketaan, jos vain suinkin on mahdollista:
– 18 prosentin veroprosentti on kohtuullinen, turhaan veroja ei pidä korottaa. Tulevat vuodet kuitenkin ratkaisevat, esimerkiksi valtionosuuksista emme vielä tiedä. Epävarmuustekijöitä on paljon, hinnat ja korot ovat nousemassa, hän toteaa.
– Kun sote ja osa veroista siirtyy hyvinvointialueelle, kunnille ei jää paljon investointivaraa. Nähtävissä on, että hyvinvointialueet tarvitsevat nopeasti lisää rahoitusta ja miten se sitten hoidetaan, se jää nähtäväksi.
Peltola korostaa, ettei ole tullut Kustaviin toteuttamaan omia intohimojaan, päinvastoin. Hän haluaa kuulla kuntapäättäjiä, yrityksiä ja kuntalaisia, minkälaisia toiveita heillä on.
– Joitain ajatuksia minulla on, mutta testaan niitä sitten.Toimikauden alkajaisiksi pitää tehdä jalkatyötä, käydä yrityksissä ja yhteisöissä.
Jutunjuurta Peltolan on ainakin helppo keksiä, kun hänellä on sama rakkaudenkohde kuin kaikilla kustavilaisilla: meri ja luonto. Kesälomasta menee yleensä pari viikkoa kalassa, viikko tutun kalastusporukan kanssa ja toinen omien poikien kanssa.
Vaimon kanssa Peltola harrastaa matkailua ja lenkkeilyä.
– Vaimo minua komentelee lenkeille, niin tulee lähdettyä, hän vitsailee.
Vaimon kanssa he ovat myös pohtineet, miten arkea nyt eletään, kun Peltolan työt ovat Kustavissa ja vaimon Winnovassa, Porissa. Halikon talon he pitävät, koska talo sijaitsee lasten ja lastenlasten kannalta sopivassa paikassa. Jälkipolvea asuu Kaarinassa ja Helsingin suunnassa.
– Etsimme Kustavista kakkosasuntoa. Monipaikkaisuushan on nyt muotia, hän sanoo.
Peltola on selvästi hyvin käytännönläheinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Hän kertoo vielä vaimonsa ensireaktiosta, kun he kävivät katsomassa Kustavia ensimmäistä kertaa yhdessä. Vaimo oli tokaissut, että tässäkö tämä nyt sitten oli.
– Pimeään vuodenaikaan Kustavi näytti pieneltä, mutta nyt kesää kohti mentäessä Kustavi kasvaa, hän viittaa saariston avautumiseen ja mökkiläisten tuloon.
Kesältä hän odottaa muutenkin paljon. Ensimmäiseen Volter Kilpi Kustavissa -viikkoonsa hän valmistautuu lukemalla Volter Kilven teosta Alastalon salissa .
– Ensimmäiset sata sivua on luettu. Teos vaatii keskittymistä, se ei ole aivan kevyttä luettavaa, hän myöntää.
– Mutta Kilven teos on kiinnostava.
Fakta
Rauno Peltola
Syntynyt Helsingissä.
Oikeustieteen kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Vuodesta 2016 alkaen Liedon kunnan hallintopalvelujen toimialajohtaja sekä tammikuusta alkaen myös Liedon vs. kunnanjohtaja.
Työskennellyt aiemmin mm. Porin kaupungin perusturvan lakimiehenä ja Espoon kaupungin lastensuojelun lakimiehenä.