Korona on selvästi koetellut lapsia ja nuoria. Uudessakaupungissa esiteltiin torstaina kouluterveyskyselyn sekä Move 2021 – tuloksia. Molempien tuloksissa näkyy, miten korona-aikana lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen kunto on heikentynyt.
Hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso korosti moniammatillisen yhteistyön ohjausryhmän kokouksessa, että tulokset ovat samankaltaisia kaikissa kunnissa.
– Monessa kunnassa kouluterveyskyselyn tulokset ovat dramaattisen huonoja. Meillä muutokset ovat sittenkin pieniä, hän tyynnytteli.
Kouluterveyskyselyä esitteli Uudenkaupungin yhtenäiskoulun apulaisrehtori Virve Pihlava-Lahtinen . Hän poimi tuloksista muun muassa yksinäisyyden lisääntymisen. Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019 uusikaupunkilaisista 4.–5.luokkalaisista koki itsensä yksinäiseksi 3,9 prosenttia, viime vuoden kyselyssä osuus kasvoi 4,6 prosenttiin.
– Tytöistä yksinäisyyttä koki 7,1 prosenttia, Pihlava-Lahtinen kertoi.
Myös yläkoululaisten vastauksissa yksinäisyys oli nyt yleisempää. Vuonna 2019 yksinäiseksi uusikaupunkilaisista 8.–9.-luokkalaisista koki 8,5 prosenttia, nyt 12 prosenttia. Myös yläkoululaisten ahdistuneistuus, etenkin tytöillä, on lisääntynyt. Ahdistuneeksi 8.–9.-luokkalaisista koki itsensä 35 prosenttia, lukiolaisista 40 prosenttia.
Pihlava-Lahtinen arvioi, että etäopetus näkyy vastauksissa. Tähän viittasi myös tulos, jonka mukaan yhä harvempi lapsi kertoi, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Kavereita siis on, mutta heitä on tavattu vähemmän.
Korona-aikana lasten ja nuorten mielialaongelmat ovat lisääntyneet. Alakoululaisten kyselyssä mielialaansa negatiivisesti kuvaili 27,9 prosenttia vastaajista, kahden vuoden takaisessa kyselyssä 16,9 prosenttia.
Kiusaaminen oli hieman lisääntynyt. Pihlava-Lahtinen huomautti, että kysymykseen vastaaminen on alakoululaisille haastavaa.
– Joskus lapsen on vaikea hahmottaa, mikä on kiusaamista ja mikä riitaa. Asiaa täytyy kuitenkin seurata ja miettiä ratkaisua.
Huolestuttava tulos oli myös, että useampi lapsi kertoi vanhempien fyysisestä väkivallasta kuin vuonna 2019. Viime vuoden kyselyssä 4.–5.-luokkalaisista 18,9 prosenttia kertoi, että vanhempi on läimäyttänyt, tukistanut, lyönyt, potkaissut tai tarttunut kiinni kovakouraisesti. Aiemmassa kyselyssä vanhempien väkivaltaa kohdanneiden lasten osuus oli 11,6 prosenttia.
Lasten ja nuorten fyysinen kunto on Move-testien mukaan heikentynyt ja ylipainoisten lasten osuus kasvanut.
– Move-tulokset ovat huolestuttavia, etenkin kun tulosten heikentyminen on usean vuoden trendi, Vuorenlaakso totesi.
– Esimerkiksi kyykistys on monelle 5.-luokkalaiselle lapselle vaikea, vaikka se on yksi perusliikkeistä.
Uusikaupunkilaisten lasten ja nuorten Move-tulokset edustivat kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa.
Fakta
Terveydentilan mittarit
THL:n kouluterveyskysely järjestetään joka toinen vuosi. Keväällä 2021 kyselyyn vastasi 4. ja 5.-luokkalaiset, 8. ja 9.-luokkalaiset, lukiolaiset sekä ammattiopiskelijat.
Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen mittaus- ja palautejärjestelmä.
Teija Uitto
Valtion nuorisoneuvosto on julkaissut 1900 nuoren kyselyyn perustuneen Nuorisobarometrin 2021.
– Sen mukaan kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat 15–29-vuotiaille tärkeitä, nuorisopalvelujen vastaava Jennika Salonen kertoi ohjausryhmän kokouksessa.
– Nuorista 82 prosenttia on kiinnostunut ympäristöasioista ja 72 prosenttia koki tietävänsä ympäristöasioista.
Ilmastonmuutos herättää nuorissa kuitenkin riittämättömyyden tunnetta, surua ja menetyksen tunnetta. 75 prosenttia nuorista saa hyvän olon, kun tekee ekologisesti kestäviä ratkaisuja.
Salonen kertoi myös, miten nuorille esimerkiksi kierrätys on hyvin luontevaa.
– Nuoret kysyvät esimerkiksi, että voiko muovit laittaa tähän roskikseen.
Harrastusten malli innostanut lapsia
Hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakson mukaan Harrastamisen malli on saanut hyvän vastaanoton Uudessakaupungissa. Harrastamisen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
– Ryhmät ovat täyttyneet hyvin. Jopa kolmasosa osallistujista on sellaisia, joilla ei ole ollut aiemmin harrastuksia tai kavereita.
Harrastamisen mallin ryhmät perustuvat niihin lajeihin, mitä koululaiset itse ovat toivoneet. Esimerkiksi parkour on ollut suosittua. Vuorenlaakso uskookin, että Harrastamisen malli parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja kuntoa.
– Eivätköhän Move-tulokset ala parantua.