Seppo Lohtaja on uusikaupunkilaisille tuttu nimi, vaikka harva oikeasti tuntee miehen. Lohtajan nimi nousi esiin, kun hän vastusti Viikaisten koulun purkua ja sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamista. Hän on myös kirjoitellut pontevasti koronarajoituksia vastaan.
– Onhan niistä kirjoituksista lunta tupaan tullut, mutta ei haukku haavaa tee. Kun olin luomuviljelyn pioneeri, siitä pilkattiin ja vähäteltiin. Minua pidettiin koko valtakunnan pelle pelottomana.
Lohtajan ajatukset luomuviljelystä saivat hitaasti tuulta alleen Suomessa, mutta Virossa niitä kuunneltiin.
– Eesti on kuin toinen kotimaani. Virossa teki vaikutuksen ihmisten ennakkoluulottomuus ja valmius ajatella asioita uudeksi. Virossa tehtiin tiikerinloikka Neuvostoajasta digiaikaan.
– Viiden viime vuoden aikana Virosta on tullut myös Euroopan toiseksi luomuviljellyin maa, hän kehuu naapurimaata.
Varsinais-Suomen peltoja hän suree. Hän kertoo, miten on 53 vuotta ajellut Turun ja Uudenkaupungin väliä ja nähnyt, miten peltojen tila on heikentynyt.
– Keväisin pelloilla makaa vesi. Se kertoo, ettei maaperä ole kunnossa. Humuksesta puolet on hävinnyt. Varsinais-Suomen pelloilta ei saada enää hyviä satoja, vaikka sää olisi optimaalinen. Kipsikikkailut tuudittavat viljelijät väärään uskoon, että näin voisi jatkua.
Seppo Lohtaja aloitti ammattimaisen biodynaamisen viljelyn Askaisissa 1972. Vuonna 1984 hän siirtyi viljelemään Ruskolle. Tilan 220 vuotta vanha päärakennuspäärakennus oli niin huonossa kunnossa, että naapurit kehottivat tekemään siitä polttopuuta. Lohtaja ei antanut periksi, vaan päärakennus kunnostettiin.
– Sen jälkeen siinä lähiseudulla kunnostettiin neljä muutakin huonokuntoista taloa. Ihmiset innostuivat, kun huomasivat, että peruskorjaus kannattaa.
Hänestä tuli Biodynaamisen yhdistyksen Viro-projektin johtaja vuonna 1989. Kun työ keskittyi Viroon, hän myi Ruskon tilan pellot 1996 ja jatkoi luomuviljelyä Saarenmaalla.
Saarenmaan tila oli120 hehtaarin yhteisyritys 1997-2001.
Luomuviljely ja vihreä ideologia ovat olleet Lohtajalle tärkeitä elämänarvoja. Hän oli vihreän poliittisen liikkeen pienessä perustajajoukossa 1982–1983.
– Sanoin siinä vaiheessa vihreille hyvästit, kun vihreät venkoilivat hallituksessa ja myöntyivät Olkiluoto 3:n rakentamiseen. Ydinjätteiden loppusijoitus jätetään tuleville sukupolville, se on ahneuden huippu. Asiat pitäisi järjestää siihen malliin, ettei ydinvoimaa tarvita, hän sanoo.
Nuorena Lohtaja liftasi maailmalla seitsemän kuukautta ja kertoo, että se on laajentanut hänen ajatteluaan. Hän oppi arvostamaan muita maita. Samalla kertyi kielitaitoa. Lohtaja puhuu suomen lisäksi sujuvasti ruotsia, englantia, saksaa, eestiä ja auttavasti espanjaa.
– Minulla on kolme tytärtä, joista yksi asuu Argentiinassa ja hänen puolisonsa on argentiinalainen. Opin espanjaa liftausreissulla, nyt kielitaitoa on tullut taas verestettyä.
Kotipaikka oli pitkään Turussa, jossa Lohtaja edusti vihreitä kaupunginvaltuustossa 1993–1996. Vaimo Sirkka-Liisa on lähtöisin Uudestakaupungista ja siksi Lohtajat kävivät usein täällä.
Lohtajat hankkivat ” kesämökin” Aliseltakadulta jo 1990- luvun lopulla.
– Sitten aloimme miettiä, että on tämä vähän pieni, voisi meillä täällä isompikin mökki olla.
He ostivat kolmen talon ryhmän Vuorikadulta 2011. Talo peruskorjattiin ja he muuttivat yhteen taloista 2012, tyttären perhe yhteen ja yksi taloista vuokrattiin.
– Jäimme vahingossa Uuteenkaupunkiin. Ei meidän pitänyt tänne kokonaan muuttaa, mutta vähän ajan päästä huomasimme, että vietämme täällä enemmän aikaa kuin Turussa.
– Olemme viihtyneet Uudessakaupungissa. Tämä on ihmisen kokoinen kaupunki ja kulttuuritarjonta on vilkasta.
Lohtaja kehuu, miten esimerkiksi Merellisiin iltoihin osallistuu jopa 200 ihmistä.
– Jos vastaava ilta järjestettäisiin Turun työväenopistolla, hyvä jos parikymmentä ihmistä saapuisi paikalle. Uusikaupunki on aidosti merellinen kaupunki. Meillä on meri ihan rannassa, hän hymähtää.
Seppo Lohtaja
Täyttää 80 vuotta 6.5.
Vihreän poliittisen liikkeen perustajia 1982–1983.
Turun Steinerkoulun perustajia ja kannatusyhdistyksen puheenjohtaja 1983–87.
Viro-projektin johtaja vuosina 1989-96. Viron parlamentin luomukomitean jäsen 1999-2003.
Sääennustaja 1987–2019, ennusteita julkaistiin Auran Aalloilla, Alueradiossa, Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa.
Kirjoittanut mielipidekirjoituksia 1960-luvulta alkaen useita satoja.