Testikierrokseen meni useita kuukausia ja lopputulemana oli se, että palasin takaisin samaan vanhaan valmiiksi jauhettuun keskipaahtoiseen kahviin. Eivät ne kalliimmat tai halvemmat kahvit maistuneet yhtään sen ihmeellisemmiltä sillä tutulla Moccamasterilla keitettynä.
Scandinavian Music Group -yhtye julkaisi vuosia sitten kappaleen, jossa laulettiin, että ”juon kahvini miten sattuu, mustana, maidolla, kylmänä, kuumana”. Näin monella tavalla minä en kahviani alas saa, mutta minulle pääasia on se, ettei kahvi ole liian laihaa ja siihen saa lorauksen maitoa. Kermalla tai sokerilla tarjotusta kahvista olen aina kohteliaasti kieltäytynyt. Sokeri tuo siihen liikaa makeutta ja loraus kermaa saa kahvin maistumaan rasvaiselta.
Minulle kahvi on se, mitä on aamuisin saatava kohtalaisen kokoinen kupillinen, jotta aivotoiminta käynnistyy yöunien jäljiltä. Juon kahvia, koska se piristää, sen ylevämpiä tarkoituksia minulla ei kahvin suhteen ole. Aamukahvi on pakollinen, mutta loppupäivän selviän mainiosti ilman kahvia.
Eräs tuttuni on kahvihifistelijä. Hän paahtaa pavut erikseen jokaista kupillista varten, sen jälkeen hän jauhaa pavut ja keittää kahvin vielä tavallista monimutkaisemmassa laitteessa. Eri tilanteisiin hänellä on erilaista kahvia ja kesäisin hän uuttaa itse omat kylmäkahvinsa. Hänelle kahvinjuontia edeltää tärkeä valmistelurituaali ja lopputuloksena on maukas nautinto, jota ei suinkaan hörpitä siinä muun tekemisen sivussa, vaan höyryävän kuuman eliksiirin juominen on sen hetken tärkein asia ja siihen on keskityttävä.
Esimerkiksi Italiassa ihmiset suhtautuvat kahviinsa intohimoisesti. Vaikka kyseessä olisi tiukka ja tuima kupillinen espressoa, joka vedetään pystykahvina ja puolijuoksua paikasta toiseen siirryttäessä, on kahvikupin silti oltava viimeisen päälle huolella tehtyä ja vaahdotuskuviot juoman päällä kohdallaan.
Suomalaisten ostoskoriin päätyy useimmiten tumman ja tulisen espresson sijaan vaaleapaahtoinen Juhla Mokka. Maailman yleisin kahvilaji on arabica ja sitä on tuo suomalaisten suosikkikin.
Tänä vuonna kahvipakettien hinnat ovat nousseet useita euroja ja ilmastonmuutoksen myötä kahvi saattaa muuttua harvojen herkuksi. Huhtikuun Tiede-lehti kertoi, että ilmaston lämpeneminen iskee rajusti kahvinviljelyyn ja vaikeuksia on luvassa.
Kahviviljelmiä ovat tuhonneet sekä kuivuus että halla. Ääriolosuhteet ovat vieneet osan kahvisadosta jo useamman vuoden ajan. Kahvinkulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, mutta arkinen juoma on vaarassa muuttua kaviaarin kaltaiseksi luksustuotteeksi.
Kahvihan ei ole välttämätön elintarvike, mutta arkisuudessaan se on monelle rakas. Suomalaiset ovat jo vuosia olleet kahvinjuojien tilastokärkeä. Täällä hörpitään eniten kahvia maailmassa, koska keskivertosuomalainen juo 20 paketillista kahvia vuodessa. Luvussa on tosin mukana kaikki vauvoista vaariin ja myös teenjuojista mehunlipittäjiin, joten oikeasti aktiivisten kahvinkupittajien käyttö on vielä tätä suurempaa.
Suomalaisten nousu maailman johtavaksi kahvikansaksi alkoi jo 1900-luvun alussa. Silloin herrasväen kalliista ylellisyysjuomasta tuli osa työläisten arkea. Sotien aikaan kahvin tuonti Suomeen vaikeutui ja lopulta loppui. Kahvia säännösteltiin vuoteen 1954 asti. Nykyään suomalainen juo keskimäärin 3–5 kuppia kahvia päivässä.
Ulkomailla kahvi liittyy yleisesti kahviloissa käymiseen ja seurusteluun. Suomessa kahvitellaan ahkerasti töissä, kotona ja juhlissa. Onhan kahvipöytäkursailukin eräänlainen ikiaikainen riitti Suomessa.
Yksikään tutkimus ei ole tainnut vielä suoraan selittää sitä, miksi suomalaiset niin ahkerasti kahvipannuaan kallistelevat, mutta ehkä yhtenä syynä on se, että juro kansa tarvitsee enemmän kuin hörppäyksen verran voiteluainetta käynnistyäkseen.
Katja Kaartinen
toimittaja