Kalannin Petekseen Mourunojan varteen valmistui viime vuoden lopulla laaja, noin kahden hehtaarin kokoinen kosteikko. Kosteikon tarkoituksena on suodattaa Mourunojan kautta mereen virtaavien vesien ravinteita ja epäpuhtauksia.
– Tuloksia siitä, kuinka tehokkaasti kosteikko toimii, saamme ensi vuoden alkupuolella, kun Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen mittaustulokset valmistuvat, kertoi hankkeen projektipäällikkö Pekka Alho Turun ammattikorkeakoulusta.
– Se on kuitenkin selvää, että kosteikolle on tarvetta. Uuden kosteikkoalueen yläpuolella tehdyt mittaukset ovat osoittaneet että Mourunojan vesi on rehevää ja ravinnerikasta ja sen nitraattityppipitoisuudet ovat korkeat. Vedestä on myös aiemmin mitattu korkeita typpi- ja bakteeripitoisuuksia, lisäsi Alho.
Mourunojan kosteikon alapuolelle asennetaan toinen mittari lähiviikkoina ja näin tulevan kesän ja syksyn aikana saadaan kerättyä dataa kosteikon toiminnasta.
Vesi ohjataan ojasta kosteikkoon ja sieltä pois yksinkertaisten patorakennelmien avulla. Kosteikkoalueelle on rakennettu maakumpuja ja -kaistaleita, jotka osaltaan hidastavat veden virtausta kosteikon läpi antaen näin aikaa ravinteiden laskeutumiselle pohjalle.
– Mourunojan reuna on aina ollut hyvin pehmeää ja vetistä ja sen viljely on ollut verraten hankalaa. Näistä syistä oli helppo suostua siihen että pellosta voidaan ottaa osa kosteikon rakentamista varten, selvitti viljelijä Lasse Tuominen .
Tuomisen tilan nykyisin puolisonsa kanssa omistava Jere Laine on tyytyväinen siihen että he voivat näin osaltaan olla vaikuttamassa lähiluonnon tilaan.
– Ilmastoasiat ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat meille tärkeitä asioita. Vesistöjen rehevöityminen on tänä päivänä erittäin iso ongelma ja tämän kosteikon avulla olemme omalta osaltamme torjumassa sitä.
– Kosteikko myös kaunistaa maisemaa ja lisää alueen virkistysarvoja. Odotamme mielenkiinnolla mitä lajeja tulemme kosteikolla näkemään tulevina vuosina, sanoi Laine.
Kosteikolle asettuu todennäköisesti asumaan erilaisia vesilintuja ja kahlaajia jo tänä kesänä. Ja alueen suosio pesimäalueena lisääntyy kun kosteikolle tulee suojaavaa kasvillisuutta.
– Tähän ei istuteta mitään, vaan kosteikon annetaan kasvaa luonnonvaraisesti. Sen verran kosteikkoa on hoidettava, että sen ei saa antaa kasvaa täysin umpeen, vaan veden on tosiaan virrattava sen läpi. Tästä hoitotyöstä maanomistajan on mahdollista saada korvausta, totesi Pekka Alho.
Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikön Antti Kasevan mukaan parin hehtaarin suuruinen Mourunojan kosteikko on riittävän suuri jotta sillä olisi todellista vaikutusta vesistön tilaan.
– Usein ongelmana on juuri se että kosteikon rakentamiselle ei ole riittävästi tilaa ja että sen tekeminen veisi liikaa käyttökelpoista viljelymaata. Pienet kosteikot ovat taas tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, kuvaili Kaseva.
Mourunojan kosteikon rakentaminen on osa Kasarminlahden kunnostushanketta, jonka tavoitteena on parantaa Matalanpuhdin ja Kasarminlahden merialueiden tilaa. Mourunoja laskee Kasarminlahteen Vionojan kautta. Leader -hanketta ovat olleet rahoittamassa Ravakka ry ja Lassila & Tikanoja.