– Tulin tänne oppimaan, mikä olisi viisasta, kun tilanne on uusi, poikkeuksellinen ja nopeasti eteen tullut, Saarikko perusteli vierailuaan.
Ministeri aloitti vierailun kyselemällä ukrainalaisten matkasta Suomeen sekä lasten koulujärjestelyistä. Tulkkina tilaisuudessa toimi Viktoria Hulenko.
– He ovat tulleet eri reittejä, osa bussilla ja osa lentäen, Hulenko tulkkasi ukrainalaisten tarinoita. Se ministerille oli yllätys, että lapset eivät olleetkaan paikallisessa koulussa, vaan osallistuivat Ukrainan etäopetukseen.
– Minkälaista se opetus on? Ovatko opettajatkin jossain muualla kuin Ukrainassa, ministeri kyseli lapsilta.
Keskustelussa kävi ilmi, että ainakin vielä perheitten kodit Ukrainassa ovat edelleen asumiskuntoisia. Venäläisten hyökkäykset eivät ole osuneet Keski-Ukrainaan heidän asuinsijoilleen.
Perheet kertoivat olevansa hyvin tyytyväisiä oleskeluunsa Suomessa. Ministeri kyseli myös tilan isänniltä, miten maatila pärjää nyt, kun osa miehistä on sodassa.
– Meillä on onneksi myös vakinaisia työntekijöitä, mutta kyllä me miehiä lisää tarvitsemme. Kesäkaudella meillä on yleensä 30 työntekijää. Nyt haemme viittä työntekijää lisää Kosovosta, mutta saadaanko sitten luvat, Juho Simula kertoi tilanteesta.
Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kertoi, miten Laitilassa on pyritty järjestämään ukrainalaisperheille mahdollisimman normaali arki. Kaupunki on järjestänyt ja välittänyt asuntoja ja lapset pääsevät päiväkotiin ja kouluun.
Saarikko muistutti, että valtio antoi kehysriihessä muutama viikko sitten sitoumuksensa, että valtio hoitaa kunnille pakolaisuudesta johtuvat kustannukset.
– Tästä varmaan ministeriöillä ja puolueilla voi olla näkemyseroja, mutta itse edustan näkökantaa, että ukrainalaisista tulisi mahdollisimman nopeasti kuntalaisia. Sitä kautta palveluiden tarjoaminen olisi yksinkertaisempaa.
Saarikon mielestä vastaanottokeskusten isoa roolia pitäisi keventää ja siirtyä malliin, jossa kunnat ottaisivat vastuun pakolaisista.
Talouden maisema on sumuisa
Teija Uitto
Valmet Automotive ilmoitti perjantaina käynnistävänsä muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on väen vähentäminen Uudenkaupungin autotehtaalla. Sopeutustarve on enimmillään 1 100 työntekijää. Henkilöstösupistusten perusteena on Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus, jonka seurauksena uusien tilausten saanti on vaikeutunut.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko pahoitteli tilannetta ja totesi, että talouden myllerrys on poikkeuksellisen voimakasta.
– Korona supisti kysyntää ja sulki monia asioita, mutta samalla tiesimme, että pandemia on väliaikainen. Nyt Venäjän hyökkäyssota on muuttanut joitain asioita pysyvästi ja maisema on poikkeuksellisen sumuisa. Ennustaminen on nyt tavallistakin vaikeampaa.
Saarikko kuitenkin korosti, että Suomen tilanne voisi olla huonompikin:
– Suomen koko talous ei nojaa Venäjän kauppaan samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä Neuvostoliiton aikana. Se on hyvä asia.
– Toinen hyvä asia on se, että meidän energiariippuvuus Venäjästä ei ole niin syvää kuin vaikkapa Saksalla tai muilla Keski-Euroopan mailla.
Hän kuitenkin totesi samaan hengenvetoon, että Ukrainan sota voi heijastua yksittäisiin yrityksiin hyvinkin ikävällä tavalla.
– Myös energian hintojen heijastusvaikutus vaikkapa maatalouteen on valtavan suuri.
– Toivotaan, että sumu hälvenee ja tilanne kirkastuu.