Sodan jälkeen kaljaasi Eevalla Amerikkaan

0
Kaljaasi Eevan onnistuneesti Amerikkaan kipparoinut Toivo Kääriä.

Kaljaasi Eeva kuljetti vuonna 1948 Atlantin yli Amerikkaan 22 virolaista pakolaista ja 15 suomalaista, jotka halusivat eri syistä lähteä pois maasta. Aluksen kipparina toimi Toivo Kääriä , jonka poika Tomi Kääriä kertoi merellisessä illassa mielenkiintoisella tavalla monivaiheisesta matkasta. Aikaa Atlantin ylitykseen kului kaikkiaan runsaat neljä kuukautta.

Kaljaasi Eeva ei ollut suinkaan ainoa alus, joka vei virolaisia ja myös suomalaisia muille maille. Virolaisia pakeni kotimaastaan neuvostomiehityksen seurauksena kymmeniä tuhansia.

Iso osa pyrki Suomeen ja Ruotsiin. Myös Suomesta monen matka jatkui länsinaapuriin. Esimerkiksi Uudenkaupungin seudun kautta kulki monen virolaisen tie Ruotsiin.

Myös suomalaisia lähti länteen, koska kotimaan olot ja varsinkin tulevaisuus koettiin epävarmaksi sodan jälkeisinä vaaran vuosina. Yksi tällainen ryhmä lähti Uudestakaupungista 18.9.1948 kaljaasi Vernalla, jota oli kunnostettu Janhualla.

Tavoitteena oli Amerikka, mutta Vernan matka päättyi alkuunsa, kun se upposi Ahvenanmaan pohjoispuolella ja kaikki laivassa olleet 25 henkilöä hukkuivat.

Toivo Kääriä päätyi kaljaasi Eevan kippariksi sattumalta, kuten kevään viimeisen merellisen illan otsikkokin kertoi. Monien vaiheiden jälkeen niin kuitenkin tapahtui ja mukaan lähti myös hänen koko perheensä, vaimo ja kolme pientä poikaa.

Tomi Kääriä oli matkan alkaessa 5-vuotias ja hän myönsikin, ettei muista matkasta juuri mitään. Hänen esityksensä perustuikin pitkälti isän muistiinpanoihin ja muihin tietoihin.

Matkalle lähdettiin lopulta syyskuun 9. päivänä vuonna 1948 Tukholmasta, jossa kaljaasi Eevan ruumaan rakennettiin majoitustilat ja keittiö.

Seuraavat satamat olivat Helsingborg, Skagen, Dover, Funchal Madeiralla, Las Palmas ja vihdoin Atlantin toisella puolella Puerto Plata Dominikaanisessa tasavallassa ja lopulta määränpää Miami, johon saavuttiin 4,5 kuukauden matkan päätteeksi.

Kaljaasilla koettiin matkan aikana tietenkin paljon ja monenlaista. Kylmää, ahtautta, merisairautta, kuumuutta, pulaa juomavedestä, yksipuolista ruokaa, myrskyjä, eripuraa, epätoivoa ja paljon muuta. Mutta lopulta myös lämpöä, merielämyksiä, ystävyyttä, virolaisten järjestämä joulujuhla ja muita juhlia, musiikkia ja laulua sekä tietenkin isoa iloa perille pääsystä.

Erikoinen kokemus oli Atlantilla muun muassa se, kun Eevan väki onnistui pysäyttämään Etelä-Amerikasta paluumatkalla olleen hollantilaisen laivan ja sieltä saatiin tuiki tärkeää täydennystä kaljaasin juomavesivarastoihin ja tarkat sijaintitiedot.

Muutaman päivän kuluttua saatiin näköpiiriin Madeira.

– Tässä vaiheessa laivalla ei ollut sairasta, ei merisairasta, ei nälkäistä, ei synkkää ilmettä. Kaikki olivat innoissaan kannella. Saaren rannikon ja taustalla olevien korkeiden vuorien muodostama näkymä varmaankin taltioitui kaikkien mieleen ikuisiksi ajoiksi, Tomi Kääriä korosti.

Presidentin yllätyksen Eevan väki sai kokea Puerto Platassa. Laivalla vieraillut kaupungin pormestari oli soittanut presidentti Rafael Trujillolle ja presidentin viesti oli: kaikki, mitä Eeva matkaan tarvitsee, tulee Dominikaanisen tasavallan lahjana.

– Lähtöä valmisteltaessa laivalle tuotiin useita laatikollisia ruokia, runsaasti polttoainetta eikä kytkimen korjauksestakaan tarvinnut maksaa mitään, Kääriä kertoi.

Miamin jälkeen Eevan väki kuljetettiin New Yorkiin ja siellä ensin paperittomien maahanmuuttajien vastaanottokeskukseen Ellis Islandille. Virolaisten vierailu siellä jäi heidän pakolaisstatuksensa vuoksi melko lyhyeksi ja he saivat ensin oleskeluluvan ja sitten kansalaisuuden.

Kääriän perhe puolestaan vietti saarella lähes kuusi kuukautta. Lopulta sekä virolaiset että suomalaiset hajaantuivat eri puolille suurta maata. Osa suomalaisista tosin karkotettiin ja jotkut lähtivät Kanadaan, toiset palasivat Suomeen.

Niin teki myös Kääriän perhe runsaan neljän vuoden kuluttua, kun he matkasivat jälleen Atlantin yli, nyt Finnlinesin MS Finnsailorilla. Se matka päättyi Helsinkiin helmikuussa 1954.

Tomi Kääriän esitys merellisessä illassa on katsottavissa merihistoriallisen yhdistyksen nettisivujen kautta.

Matti Jussila