”Uusikaupunkilaisista tuntui torstaina miltei siltä, kuin olisi palannut vielä se vanha hyvä aika, jona oman kaupungin laivojen satamaan saapumiset tarjosivat elämään juhlahetkiä.”
Näin kirjoitti Uudenkaupungin Sanomien toimittaja suunnilleen 72 vuotta sitten Zachariassen-varustamon moottorilaiva Wasaborgin ensimmäisestä vierailusta kotisatamassaan.
Laivan suurta kokoa kuvatessaan kirjoittaja kertoi, että mikäli Wasaborgilla olisi ollut mukanaan sokerilasti, siitä riittäisi makeutta uusikaupunkilaisille 75 vuodeksi.
”Wasaborg oli pukeutunut juhla-asuun saavuttuaan ensimmäistä kertaa kotikaupungin satamaan. Keulasta perään saakka kaartui suuren laivan ylitse värikkäiden signaalilippujen sarja, jonka koristamana tämä suuri alus teki kerrassaan komean vaikutuksen. Ei ollut suinkaan ihme, että kaupunkilaisia torstaipäivän mittaan jo ennätti käydä lukuisasti sen jykeviä piirteitä ihastelemassa ja useat saaden tilaisuuden katsella Wasaborgin nähtävyyksiä paikan päältäkin”, kirjoitti toimittaja, joka sai itsekin tutustua laivaan tarkemmin.
Komea laiva oli rakennettu vuonna 1924 Norjassa. Sen alkuperäinen nimi oli Innaren ja kotisatama Göteborg. Ennen toista maailmansotaa laiva myytiin Bergeniin Norjaan ja se sai nimen Bernhard.
Uusikaupunkilainen Zachariassen-varustamo osti laivan vuonna 1949 ja seuraavana vuonna se saapui siis ensimmäisen kerran kotisatamaansa.
Laivalle päästyään toimittaja jatkaa kuvaustaan: ”Avarat ovat asuinsijat itse laivassakin, sen huomaa kannelle nousija oikoseltaan. On pituutta, on leveyttä, on lastiruumassa tiloja, konehuoneessa kokoa kuin korkeassa tehdassalissa.”
Laivalla oli pituutta noin 105 metriä ja leveyttä 15 metriä.
Päällikkönä Wasaborgilla oli merikapteeni Per Lindberg ja konepäällikkönä Niilo Mäkinen , jotka opastivat toimittajaa laivalla. He kertoivat, että Wasaborgin kantavuus oli vajaat 6000 tonnia.
”Että Wasaborgin kokoinen alus saattaa kuljettaa lastia maakravun silmillä katsottuna vallan tuhottomat määrät, siitä havainnollistamiseksi seuraavat esimerkit”.
”Wasaborgin täydestä lastista tulisi kuusi sellaisen tavarajunan täyttä, jonka 50 vaunusta kuhunkin voitaisiin kuormata 20 tonnia. Tai toisella tapaa kerrottuna laivaan saataisiin ajaa puolitoista tuhatta sellaista kuorma-autollista, joissa kussakin olisi 4000 kg:n lasti.”
Vehnää ja sokeria laivaan mahtuisi mahdottomasti. ”Jos Wasaborg toisi Uuteenkaupunkiin täyden vehnälastin, siitä riittäisi kaupungin koko väestölle purtavaa 8 vuodeksi, vaikka koko ajan syötäisiin pelkkää vehnästä. Ja jos lasti sattuisi olemaan sokeria, se pitäisi Uudenkaupungin makeudesta huolen 75 vuotta!”
Eli sokeria olisi tuolla laskutavalla jäljellä vieläkin muutamaksi vuodeksi. Silloin ei osattu kuitenkaan arvata – eikä ainakaan tietää – että uusikaupunkilaisten määrä kasvaisi vuosikymmenien varrella nelinkertaiseksi.
– Emme me sentään ole viljaa ja sokeria kuljetelleet tämän ensimmäisen vuoden aikana. Hiili ja malmi on ollut meidän ohjelmanamme, kertoi laivan päällikkö.
– Wasaborg on kooltaan juuri sellaista sopivinta luokkaa, millä kelpaa purjehtia melkein missä vain ja kuljettaa melkein mitä vain, kunhan lastia vain on satavissa tarpeeksi paljon. Tämänlainen alus sopii sekä Pohjanmeren ja Itämeren liikenteeseen että valtamerillä kulkemiseenkin. Wasaborg on myös hyvin vankka laiva, joka on tietysti laivanpäällikön kannalta kaikkein paras asia, kapteeni kertoi.
Laivaa oli korjattu Göteborgissa pari kuukautta ennen Uuteenkaupunkiin saapumista ja tulos näytti hyvältä.
”Siistin ruokailu- ja oleskelumessin sivuilla on kahden miehen asuttavia hyttejä, jotka on kerrassaan kätevästi sisustettu ja siisteiksi maalattu. Mukavuuksiin kuuluu sähkövalo, lämmin vesi ja kylpyhuone, jossa voi ottaa hyvät höyrylöylytkin.”
”Aluksen 30-miehisestä väestä muuten on tällä haavaa kymmenkunta Ugista ja lähiseudulta.”
Tuolloin vuonna 1950 oli Wasaborgin ensimmäisenä perämiehenä Einar Ilmanen ja kolmantena perämiehenä Erkki Randelin , molemmat uusikaupunkilaisia. Myös konepäällikkö Niilo Mäkinen oli täkäläisiä.
Wasaborg poistettiin liikenteestä täysinpalvelleena vuonna 1967.
Matti Jussila
