Myös aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) totesi, että 60 000:n asukkaan väestöpohja saattaa olla yhtä hyvä kuin 30 000:n. Hänestä ratkaisevaa kuitenkin on, minkälainen rooli näillä hallinnollisilla alueilla jatkossa on.
Elina Rantanen (vihr.) kummasteli, miksi hyvinvointialuetta pitää jakaa palasiin.
– Ymmärrän, että norsu pitää syödä palasina, varmaan erilaisia evoluution vaiheita tarvitaan.
Hän toivoi, että jatkossa kuitenkin hyvinvointialuetta ajateltaisiin kokonaisuutena.
– Keskittyisimme tärkeämpiin asioihin, emmekä siihen, että luomme uusia himmeleitä, joista poistuminen on hankalaa.
Vt. hyvinvointialuejohtaja Antti Parpo muistutti, että aluejako perustuu linjajohtamiseen.
– Asukkaat voivat käyttää palveluita koko Varsinais-Suomen alueella. Aluejako ei sido palveluiden käyttöä. Aluejaon tarkoituksena on, että esimerkiksi Akselin alue ei rikkoontuisi, koska se haastaisi asiakastiedon liikuttamista, hän perusteli.
Aluevaltuustossa sai kritiikkiä myös hyvinvointialueen tiedottaminen. Pirjo Rinne (vas.) arveli, että hyvinvointialueella ei tiedetä, minkälaista on selkoviestintä.
– Kuinka moni tässä salissa esimerkiksi tietää, mitä tarkoitetaan professiojohtamisella? Kirjallisen selvityksen tavoitteena pitäisi olla, että kaikki ymmärtävät sen. Valtuutetut eivät ole sote-asiantuntijoita, hän kritisoi.
Tanja Raisto-Elo (kesk.) huomautti myös, miten esimerkiksi kokouksen esityslistan liitteenä oli vanhentunut esitys.
– Esittelytekstissä on mainittu, että esitys on vanha ja aluehallitus on tehnyt siitä poikkeavan esityksen. Kyseessä on kuitenkin julkinen asiakirja, joka löytyy virallisilta nettisivuilta. Sitä käyttävät tiedotusvälineet ja viranhaltijat.
Raisto-Elo kertoi esimerkkinä, miten yhdessä sote-henkilöstön tilaisuudessa oli käytetty tätä vanhentunutta esitystä.
Myös Paul Robert (r.) oli samaa mieltä:
– Jos valtuustomateriaali on 11 vuorokautta vanhaa, varmaan virkamiehet tarvitsevat lisää resurssia.