Suunnistuskurssilla ihmeteltiin neniä ja notkoja

0
Vili (vas.) ja Okko Westilä tykkäävät luonnossa liikkumisesta ja rastien etsimisestä.

Vakka-Rastin järjestämällä lasten suunnistuskurssilla kerrattiin maanantaina karttamerkkejä ja kierrettiin Saarniston pururadan tuntumaan tehty rata. Polut, ojat, suot, kivet ja kalliot alkoivat olla jo tuttuja, tällä kertaa ihmeteltiin omituisia korkeusmuotoja kuten neniä ja notkoja.

6–12-vuotiaille tarkoitettu kurssi keräsi täyden osanottajamäärä eli 30 lasta. Viime vuonna vastaava kurssi jouduttiin peruuttamaan osanottajien vähyyden vuoksi. Nyt koronarajoitusten purkauduttua patoutunut kiinnostus purkautui eikä kaikkia halukkaita voitu edes ottaa mukaan.

Ensimmäisellä kerralla viime viikolla kokoonnuttiin Lasamäen pururadalla, maanantaina siis Saarnistossa ja viimeisellä kerralla keskiviikkona Kalannin pururadan maastossa.

Osanottajille jaettiin ensimmäisellä kerralla suunnistusopas, jossa kerrotaan suunnistuksen perusteet, karttamerkit ja kompassin käyttö, ja joka sisältää myös suunnistusaiheisia tehtäviä.

Perusteet olivatkin hyvin hallussa, sillä kurssin vetäjä Heli Jalava sai maanantaina kaikkiin kertauskysymyksiinsä oikeat vastaukset.

Vili ja Okko Westilä selvisivät maanantain 1,6 kilometrin radasta hyvin. Yhdessä kohtaa matkalla oli ollut hieman epätietoisuutta oikeasta suunnasta, mutta mitään isompia eksymisiä ei tapahtunut.

– Me on kerran ennen oltu isän kanssa suunnistamassa ja kurssilla maanantaina Lasamäessä toisen kerran, pojat kertoivat.

Pojat tykkäävät luonnossa kulkemisesta, sen lisäksi suunnistuksessa on myös oikean reitin keksimisen ja rastien löytämisen jännitys.

– Se on hyvä, kun ei ole pelkkää juoksemista vaan saa käyttää päätään välillä.

Reitin jälkeen pojat lähtivät vielä tekemään erillistä rastitehtävää. Saarniston suunnistuskartan he pitävät tallessa ja aikoivat tulla sen kanssa pururadan maaston ulkoilemaan myöhemminkin.

Jussi Arola

Kesän kerhossa syvennetään

 

suunnistustaitoja

Jussi Arola

Vakka-Rasti järjestää kesän ajan jäsenilleen suunnistuskerhoa. Kerhon vetäjäksi on lupautunut kalantilainen, MS Parmaa edustava huippusuunnistaja Elsa Ankelo , joka kuuluu suunnistusliiton nuorten maajoukkueeseen.

– Ensimmäisen kerran kerho kokoontuu 1.6. kello 18 ja elokuun lopulle asti on tarkoitus kokoontua pääasiassa keskiviikkoisin, mutta päiviin voi tulla muutoksia, Elsa kertoo.

Kerhoon ei ole seuran jäsenyyden lisäksi mitään ikä- tai muita pääsyvaatimuksia, mutta aivan nuorimpien ja ennen suunnistamattomien osalta Elsa toivoo, että vanhempi olisi mukana. Eikä kerho ole tarkoitettu vain lapsille ja nuorille, vaan sinne voivat tulla vanhemmat ja perheet yhdessä.

Kerhossa lähdetään liikkeelle suunnistuksen perusteista ja edetään vaativampiin suunnistustekniikoihin aina kuitenkin kerraten asioita, joten kärryiltä ei putoa, vaikka joku kerta jäisi väliin.

– Varovasti tosiaan edetään eikä kenenkään tarvitse pelätä eksymistä. Kokoonnumme keskusta-alueella ja lähimaastoissa ja juttuja tehdään aina ryhmissä. Opettelemme metsäsuunnistuksen lisäksi sprinttisuunnistusta kaupunkialueella.

Yhtenä tavoitteena on, että kerholaiset lähtisivät myös rohkeasti mukaan alueen kuntorasteille tai isompiinkin kilpailuihin.

– Mutta liian aikaisin ei kenenkään kannata yksikseen yrittää. Itselläni oma isä oli mukana 12-vuotiaaksi asti ja se toi turvallisen tunteen, vaikka olisin mielestäni jo yksinkin pärjännyt.

Yksikin huono kokemus saattaa saada luopumaan koko lajista ja siksi rauhallinen ja vaihe-vaiheelta etenevä opetus ja taidon kasvu ovat tärkeitä positiivisen kokemuksen saavuttamiseksi.

Elsa on viime vuodet käynyt Turussa Kerttulin urheilulukiota, jonka hän saa tänä keväänä valmiiksi. Syksyllä hänellä on tarkoitus lähteä opiskelemaan opettajaksi.

Idea kerhosta tuli Vakka-Rastilta, mutta Elsa lähti innolla mukaan, koska se sopii hyvin hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa.

Vakka-Rastin jäsenmaksu nuorille on pieni, joten kalliiksi kerho ei tule, vaikka ei vielä olisikaan seuran jäsen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän