Tuttu ruoka on tärkeä pitovoimatekijä

0
Hankkeen päätösseminaarissa pidettiin myös lyhyt paneelikeskustelu, jossa projektipäällikkö Granger Simmons kyseli alan toimijoiden mielipiteitä.

Tuttu ja turvallinen ruoka on yksi osa kotoutumista. Kun suomalaiset oleskelevat pitkiä aikoja ulkomailla, he kaipaavat kotimaisia makuja kuten ruisleipää tai salmiakkia, vastaavasti Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset toivovat löytävänsä täältä oman kotiseutunsa ruokaa tai ainakin raaka-aineita, joista voivat itse valmistaa tuttuja ruokia.

Juuri päättynyt Ruokakulttuurin pitovoimahanke pyrki löytämään ratkaisuja, joilla muualta muuttaneilla tuotettaisiin tai löydyttäisin autenttisempia maataloustuotteita.

– Työpaikka, asunto, koulu tai hoitopaikka lapsille ovat tietenkin kärjessä, kun alueelle jäämistä pohditaan, mutta hyvin korkealla on myös ruoka. Etnisen ruuan löytämisen vaikeus on usein syynä siihen, että muutetaan muualle, kertoi hankkeen projektipäällikkönä toiminut Granger Simmons perjantaina Crusellissa hankkeen päätösseminaarissa.

Simmons on itse muuttanut Suomeen vajaa kymmenen vuotta sitten USA:sta. Ero Suomen ja USAn ruokakulttuurin välillä ei ole niin suuri kuin Suomen ja jonkin Afrikan tai Aasian maan välillä, mutta eroja kuitenkin on.

– Esimerkiksi paikallisesta marketista saa appelsiineja, mutta tuntuu kuin niistä olisi viety maku. Täällä ei appelsiini kasva, vaan ne tuodaan ulkomailta ja matkalla tuoreus ja maku laimenevat.

Hankkeen alussa toteutettuun kyselytutkimukseen tuli vastauksia 48 eri kansallisuutta edustavalta ihmiseltä. Monet heistä kertoivat matkaavansa ajoittain jopa 100 kilometriä saadakseen haluamiaan ruokatuotteita tai raaka-aineita.

– Alueella tarvitaan ulkomaista työvoimaa ja heidän panoksensa talouden kehityksen kannalta on tärkeä. Heidän hyvinvointiinsa kannattaa panosta, jotta he pysyvät Vakka-Suomessa. Ruokakulttuuri on yksi näistä pitovoimatekijöistä.

Simmonsin mukaan myös moni Suomessa kasvatettu juures, hedelmä tai marja maistuu erilaiselta kuin muualla kasvatettu. Makueron syynä on valo.

– Suomessa kesällä on pitkä valoisa aika, etelämpänä taas valoisa aika on lyhyt ja se vaikuttaa merkittävästi. Eroja saattaa olla jopa Suomen sisällä, pohjoisen mustikka ei maistu samalta kuin etelän.

Hankkeessa yritettiin kasvattaa sellaisia muutamia tuotteita, jotka eivät, ainakaan vielä, Suomessa ulkona menesty. Yhteistyökumppanina toimi turkulainen Plantui-niminen yritys, joka valmistaa sisäkasvatuspuutarhoja ja kasvualustoja.

Tuotteissa ei tarvita multaa, vaan ravintoaineet ovat vedessä. Lämpötilan, erilaisten valojen ja veden sisältämien aineiden perusteella pyritään luomaan otolliset kasvuolosuhteet eri kasveille.

Simmonsin oma kasvatusprojekti ei mennyt ihan nappiin, mutta kokemusta karttui sitäkin enemmän. Toiveena onkin, että hanke saa jonkinlaista jatkoa myöhemmin.

Hanketta rahoitti Leader Ravakka sekä Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän