Hiljattain yksi Suomen viime sotien sotaorpo kirjoitti, että emme olleet viimeisiä lajissamme, tarkoittaen sodassa orvoiksi jääneitä.
Maailmassa on paljon murhetta, mutta olemassaolon oikeus ei aina ole selvä. Näissä yhtälöissä kansallinen itsemääräämisoikeus ja rauhantila nousevat arvoon. Pieni ihminen ei voi tapahtumille mitään, mutta näihin asioihin ei pidä tottua. Euroopassa on sota ja Ukraina taistelee meidänkin puolestamme. Ukrainaa ei pidä unohtaa. Ukrainan pitää saada rauha heidän ehdoillaan. Tämä on meidänkin olemassaolomme ehto.
Suomessakaan sotilaallinen turvallisuusjärjestely ei yksin riitä.
Kauno Pietilä
Kalanti